OTK Eero Männistö on tarkastellut väitöstutkimuksessaan takautuvan verolainsäädännön hyväksyttävyyttä lainsäätämisvaiheessa. Takautuvuutta käsitellään EU-oikeuden, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien näkökulmasta ja analysoidaan erityisesti harmonisoidun kulutusverolainsäädännön kannalta.
Männistön mielestä takautuvan verolainsäädännön mahdolliset puutteet aiheutuvat pääasiassa siitä, että Suomen perustuslaissa ei ole nimenomaista takautuvan verolainsäädännön kieltoa.
− Tämä osittainen puutteellisuus voi aiheuttaa ongelmia verovelvollisille, koska he eivät voi täysin luottaa siihen, ettei heitä veroteta takautuvasti, väittelijä toteaa.
Väitöskirjan perusteella on monia syitä, joiden perusteella Suomessa pitäisi harkita, lisätäänkö perustuslakiin takautuvan verolainsäädännön kielto.
− Tämä harkinta pitäisi tehdä kokonaisvaltaisesti. Mahdollisen takautuvan verolainsäädännön kiellon pitäisi mahdollistaa esimerkiksi menettely, jossa lainsäätäjällä on riittävästi mahdollisuuksia puuttua veronkiertoon myös takautuvasti, Männistö arvioi.
Takautuvan verolainsäädännön puutteellisuus ilmenee myös EU-oikeuden kautta
Suomessa takautuvuuden ongelmia on käsitelty takautuvan tuloverolainsäädännön osalta, mutta EU-oikeuden vaikutuksen kasvaminen erityisesti harmonisoidun kulutusverolainsäädännön osalta on voinut synnyttää uudenlaisia tulkintaongelmia, joita ei ole vielä välttämättä huomioitu riittävästi.
− Esimerkiksi Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella muodostuva suoja takautuvuutta vastaan voi käytännössä olla varsin heikko. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on vain muutamassa tapauksessa tuominnut takautuvan verolainsäädännön loukkaavan omaisuudensuoja-doktriinia, Männistö toteaa.
Väitöskirjasta käy myös ilmi, että suoja takautuvaa verolainsäädäntöä vastaan ei välttämättä ole kaikilta osin riittävä Suomessa. Suomalainen järjestelmä, jossa takautuvan verolainsäädännön käyttöä valvotaan etukäteen perustuslakivaliokunnassa ja jälkikäteen tuomioistuinten toimesta, ei välttämättä kaikissa tilanteissa riitä turvaamaan lopullisen kuluttajan tai verovelvollisten oikeusturvaa.
− Euroopan unionin perusoikeuskirja ei välttämättä myöskään tuo lisäturvaa verovelvollisille, koska perusoikeuskirjan merkittävyys on vasta kasvamassa verotuksessa, Männistö sanoo.
**
OTK Eero Männistö väittelee 30.11.2018 kello 12.15 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Takautuvan verolainsäädännön hyväksyttävyys - Erityisesti EU-oikeuden ja perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta tarkasteltuna". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, Suomen Laki -sali (PIV), Yliopistonkatu 3.
Vastaväittäjänä on professori Kalle Määttä, Lapin yliopisto, ja kustoksena on professori Marjaana Helminen.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa osoitteesta: https://kauppakamaritieto.fi/fi/s/ak/. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.