Helsingin yliopiston uusi sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Sirpa Tenhunen oli vuonna 2005 kenttätöissä Jantan kylässä Intian Länsi-Bengalissa, kun hän huomasi yllättävän muutoksen: kyläläiset alkoivat hankkia matkapuhelimia.
Kehitys oli nopeaa. Mikään tekninen laite ei ole levinnyt yhtä nopeasti. Kun vielä 1990-luvulla puhelin oli yhdellä sadasta intialaisesta, vuonna 2015 jo 82 prosentilla oli käytössään puhelin. Puhelimet mullistivat syrjäseutujen tiedonkulun osana paikallisia käytäntöjä ja elämäntapaa.
— Ennen puhelimia tieto kulki hitaasti. Muistan, kun vuoden 2000 presidentinvaalien aikaan en löytänyt radiokanavaa, jossa olisi kerrottu kansainvälisiä uutisia. Minun täytyi vuokrata auto ja matkustaa aamulla läheiseen kaupunkiin soittaakseni siskolleni Belgiaan, jotta sain tietää, kenet valittiin.
Puhelimien myötä muuttuivat niin taloudelliset kuin sosiaaliset suhteet. Erityisesti puhelinten käyttö näkyi nuorten vaimojen tilanteessa.
— Länsi-Bengalissa naiset naitetaan yleensä kotikylänsä ulkopuolelle. Aiemmin heidän oli vaikea ylläpitää yhteyksiä kotiinsa ja siksi myös vaikea pitää puoliaan, Tenhunen kuvaa.
Nyt vaimo voi soittaa helposti saadakseen neuvoja vaikka omalta äidiltään. Neuvo voi esimerkiksi olla, ettei anoppia tarvitse totella ihan kaikessa. Puheluita voidaan puhua esimerkiksi katoilla, jotta toivottu yksityisyys säilyy. Kännykät tekevät mahdolliseksi myös kuolinuutisten leviämisen niin nopeasti, että kauempanakin asuvat sukulaiset ehtivät hautajaisiin.
Puhelinten ansiosta poliittinen oppositio saattoi organisoitua uudella tavalla, ja puhelimilla olikin merkittävä rooli hallitsevan kommunistipuolueen syrjäyttämisessä alueen osavaltiovaaleissa.
Tenhunen korostaa kuitenkin, että monista eduista huolimatta matkapuhelinten kaltaiset innovaatiot vaativat tuekseen muita ratkaisuja, jos tavoitteena on entistä parempi elämänlaatu.
— Vaikka ihmisillä on puhelimet, ei esimerkiksi ole hätänumeroa, josta voisi tilata ambulanssin, Tenhunen kuvaa.
Tenhunen asui kylässä ennen ja jälkeen matkapuhelimien käyttöönottoa, joten hän on pystynyt havainnoimaan muutoksia ja kylän uutta arkea. Häneltä ilmestyy aiheesta kirja Oxford University Pressin kustantamana talvella 2018.
Myös professorin uudet tutkimuskohteet, kuten ilmastonmuutokseen liittyvä muuttoliike Etelä-Aasiassa, sivuaa digitaalista viestintää. Matkapuhelinten leviämisen takia arjesta on tullut digitaalisten viestinten läpäisemää kaikkialla maailmassa.