Salailusta jää yhä helpommin kiinni

Julkisen ja salaisen problematiikka on tutkijoiden mukaan todella iso, sillä se juontuu yhteiskunnan rakenteista.

– Onneksi salailusta jää nykyään helpommin jäljet. Median on helpompi rakentaa juttuja sen varaan, sanoo yliopistonlehtori Salli Hakala Helsingin yliopiston viestinnän oppiaineesta.

Paljastusten taustalla ovat muun muassa yleinen koulutustason nousu, kansalaisten tiedon tason nousu ja uudet viestintävälineet. Yksi viimeaikainen esimerkki salailusta on Suomen osallistuminen Ukrainan ilmatilassa alasammutun matkustajakoneen tuhon selvittämiseen, mistä tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti ainutlaatuisen tiedotustilaisuuden. Toinen on länsimetron rakennusprojekti, josta kukaan ei tunnu antavan tietoja toimittajille, vaikka kyseessä on julkisilla verorahoilla etenevä hanke.

– Näin käy helposti, kun julkinen toimija joutuu vastakkain vapaiden markkinoiden kilpailusäännösten kanssa. On salailua eikä tietoja luovuteta, Hakala sanoo.

Hakala peräänkuuluttaakin haku- ja päätöksentekoprosessien läpinäkyvyyttä. Julkisuusajattelussa kaiken keskiössä on tiedon avoimuus.

– Se tuntuu olevan poliittisessa ilmastossa haasteellista.  Monesti tullaan vasta valmiin päätöksen kanssa julkisuuteen. Päättäjät eivät mielellään tuo yksityiskohtia kesken neuvottelujen julkisuuteen, kuten viimeaikaiset tutkimuksetkin ovat osoittaneet.

Vääntöä keskittymisen ja kansalaisten oikeuksien välillä

Kädenvääntöä käydäänkin vallan keskittymisen ja kansalaisten oikeuksien kesken.  

– Avoimuus edellyttää jatkuvaa ponnistelua, Hakala sanoo.

Viestinnän oppiaineessa työskentelevän tutkijan Kari Karppisen mukaan julkisuuden ja salailun dynamiikkaan tulee uusia jännitteitä.

– Kansalaisten mahdollisuudet saada tietoa eivät toteudu tasa-arvoisesti eikä oikeus tietää ole absoluuttinen oikeus, Karppinen muotoilee.

Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että julkinen toiminta ei muodostu vain mediajulkisuudesta. Viestinnän rakenteisiin ja hallinnon avoimuuteen vaikuttavat yhteiskunnalliset ja taloudelliset intressit, poliittiset valinnat ja valtasuhteet. Vastakkain asettuvat usein kilpailun, talouskasvun ja teknologian vaatimukset suhteessa demokratian, sananvapauden ja kansalaisten oikeuksista nouseviin ihanteisiin.

– Kaikki asiat eivät ole mediaa kiinnostavia. On aiheita, joista on vaikea tehdä juttuja.

Taustalla 1700-luvun valistuksen aatteet

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 250 vuotta painovapauden ja julkisuusperiaatteen hyväksymisestä. Anders Chydenius ja muut vapaamieliset saivat ajettua julkisuuslain läpi Ruotsin valtiopäivillä vuonna 1766.  Se oli senhetkisen maailman vapaamielisin painovapausasetus, joka poisti ennakkosensuurin ja teki yhteiskunnallisesta keskustelusta sallittua.



Kyse oli samalla maailman ensimmäisestä julkisuuslaista: ensimmäistä kertaa säädettiin, että hallinnon ja oikeuslaitoksen asiakirjat olivat lähtökohtaisesti julkisia ja kansalaisten käytettävissä. Asetuksen syntyminen oli osa laajempaa historiallista valistusajattelua.

– Kyllä Suomi on säilynyt lehdistönvapauden huippumaana maailmassa. Sananvapaus ja julkisuus eivät kuitenkaan ole aina ihanteita, joita voisi täysin saavuttaa. Julkisuudesta löytyy katvealueita, Karppinen muistuttaa.

Helsingin yliopisto järjestää osana painovapauden ja julkisuusperiaatteen 250-vuotisjuhlaa kansalaisten tiedollisia oikeuksia ja julkisen hallinnon läpinäkyvyyttä käsittelevän symposiumin 14. lokakuuta.  Tapahtumaa voi seurata myös livestriimauksena ja tallenteena jälkikäteen osoitteessa https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/20537