VOX Helsinki -tapahtuma järjestetään keskiviikkona 16.3. klo 18-20 yliopiston juhlasalissa. Yksi VOX-keskustelijoista on viestinnän dosentti Johanna Sumiala. Hän on tutkinut kuoleman rituaaleja mediassa.
– Kuoleman äärellä yhteisö kokoontuu suremaan pois mennyttä. Joidenkin ihmisten kuolemalla tai isoilla traagisilla tapahtumilla on voimaa synnyttää jopa globaalia yhteisöllistä liikehdintää, Johanna Sumiala sanoo.
Kuoleman tuottaman surun, ahdistuksen ja pelon tunteiden käsittelemiseksi tarvitaan rituaaleja, siirtymäriittejä, joiden tehtävänä on auttaa ahdistuksen yli.
– Onnistunut rituaali viestii, että elämä jatkuu. Sururituaalit voivat kuitenkin myös epäonnistua.
Sosiaalisessa mediassa sururituaaleista tulee entistä ennalta arvaamattomampia ja monimuotoisempia. Niissä viha on usein surun lisäksi läsnä, tutkija kertoo.
– Esimerkiksi Margaret Thatcheria surtiin, mutta samaan aikaan hänen kuolemaansa myös juhlittiin ja hänestä julkaistiin pilkkavideoita some-kanavilla. Netistä löytyy myös jopa koulusurmiin liittyviä yhteisöjä, jotka ihailevat niitä, jotka ovat tappaneet eniten ihmisiä.
Jokaisella on vastuu sosiaalisesta mediasta
Suru ja viha kamppailivat some-tilasta Charlie Hebdo –lehden terrori-iskujen jälkeen: länsimaiset surijat yhdistyivät ja identifioivat itsensä somessa sananvapauden puolustajiksi. Samaan aikaan islamin puolustajat julkistivat vihaisia vastamielenilmauksia profeettansa loukkaamisesta ja lehden levittämästä islamofobiasta.
– Parhaimmillaan rituaaliset käytänteet päästävät ahdistuksesta. Tänä päivänä on kysyttävä, toimivatko rituaalit enää näin vai lisäävätkö ne itse asiassa ahdistusta ja vastakkainasettelua.
Sumiala muistuttaa siitä, ettei mitään irrallista, ”pahaa somea” ole olemassakaan.
– Some ja siinä toimiminen ovat ihan oikeaa nykytodellisuuttamme. Kriisi herättää meissä helposti halun osallistua ja jakaa tunteet jotenkin sosiaalisessa mediassa. Samalla tulemme itse tuottaneeksi kyseistä ilmiötä.
– Edesmenneen mediatutkimuksen professori Roger Silverstonen sanoin emme voi enää tänä päivänä siirtää mediavastuuta mediataloille. Meillä jokaisella on eettinen ja moraalinen vastuu siitä, miten käyttäydymme somessa.
Tutkijan rohkeus
Hyvien asioiden puolesta pitäisi osallistua ja vaikuttaa, mutta se vaatii rohkeutta kestää somelle tyypillinen kuranheitto, vihapuheet ja jopa uhkailut. Tämä on myös tutkijoiden arkipäivää.
– Vihapuhe on yksi pelottelun muoto, jolla ihmisiä yritetään vaientaa. Antautuako tutkijana sille pelolle? Paljonko tutkijan tulee kestää? Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta, Sumiala miettii.
– On hyvä myös muistaa, että vihapuhe voi sekin kummuta pelosta ja epävarmuudesta, oman asemansa uhatuksi kokemisesta.
VOX Helsinki –tapahtuma keskiviikkona 16.3.2016 klo 18–20 Helsingin yliopiston juhlasalissa. VOX tuo lavalle kuusi puheenvuoroa rohkeudesta ja pelosta. Ajatuksiaan jakavat vapaa toimittaja, Eduskunta-näytelmien käsikirjoittaja Jari Hanska, tutkija Johanna Sumiala, kasvatustieteen professori Markku Niemivirta, vapaa kirjoittaja Rosa Meriläinen, HS:n kuvaaja Kalle Koponen ja HS:n toimittaja Satu Vasantola.
Ole rohkea ja tule kuulemaan, ettei pelkoa tarvitse pelätä. Varmistat paikkasi ilmoittautumalla tilaisuuteen osoitteessa www.hs.fi/vox. Tervetuloa!
Vox Helsinki on Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien yhteinen maailmanmuuttoliike. Se on sarja puheenvuoroja hyvästä elämästä – särmikkäästi ja kiinnostavasti.