Rahapelituottojen varassa palveluja tuottavat yhdistykset ja kulttuurilaitokset ovat suurin ylijäämän käyttäjäryhmä. Kun ala kaupallistuu, pelit nopeutuvat ja voittoina pelaajille maksettu osuus kasvaa. Tämä voi merkitä pelituottojen supistumista tulevaisuudessa, ellei ala vastaavasti kasva.
Tulokset ilmenevät Political Economy of Gambling (Poleg) –nimisestä hankkeesta, jossa on selvitetty mistä tekijöistä nämä tuotot riippuvat. Tutkimuksessa vertailtiin 30 eurooppalaisen rahapeliyhtiön tuloslaskelmia. Pelituotot kasvavat suorassa suhteessa liikevaihdon kokoon. Suurten yhtiöiden keskimääräinen pelitarjonta on nopeatahtisempaa kuin pienten, ja niiden voittoina palauttama määrä panoksia kohti on suurempi. Suurten yhtiöiden tuotto-osuus ei kuitenkaan ole alhaisempi kuin pienemmillä yhtiöillä.
Toimintakustannukset eivät riipu suoraan keskimääräisestä pelivalikoimasta, vaan eniten jakelu-, markkinointi- ja materiaalikuluista eli pelien tuotannosta ja oheispalveluista. Esimerkiksi kasinoiden tarjonta on kallista henkilökustannusten takia.
– Pelihaittojen määrää ei voi vähentää vähentämättä pelaamista, ja se taas vähentää pelituottoja valtiolle ja edunsaajille. Pahinta on se, että tuotot vähenevät pelien nopeutumisen vaikutuksesta, mutta haitat vaan kasvavat, tutkimuksen johtaja professori Pekka Sulkunen muotoilee Helsingin yliopistosta.
Monopolit tuottavat hieman enemmän kuin toimiluvalla toimivat yhtiöt
Yksinoikeusjärjestelmät eivät tuota merkittävästi enemmän kuin lisenssijärjestelmät. Sen sijaan peliyhtiön koko sekä pelitarjonnan monipuolisuus vaikuttavat ylijäämäkertymään. Noin kolmasosa tuotoista käytetään toimintakuluihin, joista tärkeimpiä ovat jälleenmyynti, markkinointi ja materiaalit.
Korkein ylijäämä on yhtiöillä, joilla on monipuolinen peliportfolio: nämä yhtiöt tarjoavat sekä lottopelejä että nopeita ja haitallisia pelejä, kuten rahapeliautomaatteja. Veikkaus on yhteiskunnalle verrattain tuottoisa yhtiö juuri tästä syystä. Sen mahdollisuudet alentaa kustannuksia riippuvat sen kyvystä kilpailla nettimarkkinoilla.
Haasteena on Maltalta, Gibraltarilta ja muualta käsin toimivat kansainväliset operaattorit, joiden sääntely on heikkoa ja markkinointi aggressiivista.
– Uusi haaste on myös virtuaalivaluuttojen tulo pelimarkkinoille. Ne hyväksytään jo monissa ylikansallisissa peliyhtiöissä, eikä niiden käyttöä esimerkiksi rahanpesuun myöskään voida juuri säännellä, tutkija Janne Nikkinen Helsingin yliopistosta sanoo.
Euroopan markkinoilla vähän kasvutilaa
Rahapelaamisen nopea kasvu tällä vuosituhannella on herättänyt huolta siihen liittyvien ongelmien lisääntymisestä. Britannia on uusimassa lainsäädäntöään, Ranskassa, Saksassa, ja Hollannissa vaatimukset kiristämisen suuntaan ovat voimistuneet ja kulutuksen kasvu hidastunut.
– Ongelmaksi koetaan henkilökohtaisten ja omaisille aiheutuvien pitkäaikaishaittojen kasvu, ja sen lisäksi haittojen kasaantuminen muutenkin jo heikossa asemassa oleville, toteaa Helsingin yliopiston tutkija Virve Marionneau, joka on kutsuttu arvovaltaisen Lancet-lehden asettamaan rahapelitutkijoiden asiantuntijaryhmään.
Yhtiöiden vertailu osoitti, että monopolit tuottivat hieman enemmän ylijäämää, mutta ero selittyi Italian jakelujärjestelmästä (suuremmat maksut jälleenmyyntiverkostolle) ja peliportfolioilla (monopolien lotto-operaatiot). Sen sijaan yksityisen voiton osuus ei selittänyt eroa. Ranska yksityisti vuonna 2019 valtion monopoliyhtiön Francaise des Jeux (FDJ). Britannian, Irlannin, Hollannin, Tsekin ja monien muiden eurooppalaisten valtioiden monopoleja operoivat yksityiset tai yhteisöjen omistamat yhtiöt.
– Ontarion opettajien eläkesäätiö on yksi suurimmista Euroopassa toimivien rahapeliyhtiöiden omistajista, kertoo väitöstutkija Sebastien Berret.
Political Economy of Gambling (Poleg) on Suomen Akatemian rahoittama hanke vuosina 2018-2022.
Lisätiedot:
Pekka Sulkunen, pekka.sulkunen@helsinki.fi +358 50 4482050
Virve Marionneau, virve.marionneau@helsinki.fi +358 45 78743655
Janne Nikkinen, janne.nikkinen@helsinki.fi +358 41 5037700