Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuron mukaan äänestäjille oli jo ennakkoon selvää, että valtapuolue korjaa vaalivoiton: Vaaleissa ei ollut ihmisille uskottavaa vaihtoehtoa 14 osallistuneesta puolueesta huolimatta.
Tämä näkyi sekä nykylinjaa tukevien että myös sitä vastustavien laiskana osallistumisena vaaleihin.
− Nyt kun yli puolet äänistä on laskettu, Yhtenäinen Venäjä on saamassa yhden hengen vaalipiirien ansiosta yli 100 paikkaa lisää. Tällainen määrä takaisi sille 450 kansanedustajan duumassa lakiasäätävän enemmistön, jolloin hallituksen ei tarvitse tukeutua enää muihin puolueisiin käytännössä missään kysymyksissä.
Kolme muuta jo aiemmin duumassa ollutta puoluetta menettävät vastaavasti paikkojaan.
− Oikeudenmukainen Venäjä menetti lähes puolet kannatuksestaan ja Vladimir Žirinovskin populistinen liberaalidemokraatit ja kommunistit näyttävät säilyttäneen kutakuinkin aiemman osuuden äänistä, Kangaspuro toteaa.
Vaalit heikentyneen taloustilanteen varjossa
Ruplan devalvoituminen ja talouden sukellus ovat nostaneet kaikkien elämiseen tarvittavien perustarvikkeiden ja -palvelujen hintaa Venäjällä, ja samalla palkat ja eläkkeet ovat jääneet huomattavasti jälkeen tästä kehityksestä.
− Heikkoon taloustilanteeseen yhdistyy myös tyytymättömyys valtaa pitävien korruptoituneisuutta kohtaan, mikä käy ilmi useista mielipidetiedusteluista, Kangaspuro kertoo.
Edellytykset laajamittaisilta protesteilta oli kuitenkin eliminoitu ennen vaaleja ja luvattomista mielenosoituksista oli tiedossa uhkasakkoja.
− Jos ajatellaan vaalien reiluutta, sitä että puolueilla olisi edes muodollisesti tasaveroinen mahdollisuus kilvoitella äänistä, vaaleja ei voi pitää kovin demokraattisina.
Vaaliasetelma pedattu Yhtenäinen Venäjä -puolueelle
− Koko vaali- ja ehdokasasetelma on rakennettu sitä silmällä pitäen, etteivät vuoden 2011 tapahtumat toistuisi. Viisi vuotta sitten kansan leipääntyminen puolueisiin osattiin kääntää tehokkaaksi protestiksi valtapuoluetta vastaan oppositiojohtaja Aleksei Navalnyn innoittamalla sloganilla "äänestä mitä tahansa muuta puoluetta kuin Yhtenäistä Venäjää", tutkijatohtori Jussi Lassila Aleksanteri-instituutista huomauttaa.
Nyt niin sanotut yhden ehdokkaan vaalipiirit on muodostettu puoluelistavaalin oheen: puolet edustajista valitaan yhden ehdokkaan piireistä, yhteensä 225, ja toinen puoli puolueiden listoilta.
− Tämä mahdollistaa sen, että mikäli Yhtenäiseen Venäjään kohdistuisi laajempi protesti äänestämällä muita, yhden ehdokkaan piirit on pitkälti muodostettu siten, että käytännössä valtapuolueen ehdokas tulee valituksi, Lassila tiivistää.
Nykytilanne on niin selkeästi rakennettu Yhtenäisen Venäjän voiton sinetöinnille, että jos näin ei kävisi, osaisi Venäjä todella yllättää.
”Hajota ja hallitse”
Duuman vaaleihin osallistui tällä kertaa enemmän puolueita kuin viime vaaleihin. Venäjän poliittisia liikkeitä tutkiva Lassila pitää puolueiden suurta määrää eräänlaisena näennäismyöntönä vaatimuksille helpottaa puolueiden rekisteröitymistä.
Hänen arvionsa mukaan mahdollista protestiliikehdintää on pyritty eliminoimaan hyväksymällä opposition ehdokkaiksi kaikkein lojaaleimmat nykysysteemin tukijat tai sen saamattomimmat haastajat.
Tavoite on opposition äänten hajauttaminen vaaleissa. Heikoista poliittisista puolueista johtuen kansalaisten mobilisointia ja poliittista itseilmaisua on vaikea sitoa Venäjällä mihinkään poliittiseen liikkeeseen. Kyseinen tilanne suosii nykyistä presidenttivetoista, puolueiden yläpuolelle asettuvaa autoritääristä johtamisen kulttuuria.
− Vladimir Putin on ollut koko ajan huomattavan paljon suositumpi kuin Yhtenäinen Venäjä -puolue. Venäjällä enemmistö syyttää ongelmista kansanedustajia, puolueita ja hallitusta, mutta harvemmin Putinia. Tässä mielessä lännen tapa käsitellä ja kritisoida Venäjän ongelmia Putiniin keskittyen kertoo enemmän meistä kuin venäläisten mielialoista, Markku Kangaspuro muistuttaa.
Vaalituloksen perusteella Venäjän politiikkaan ei siis ole odotettavissa suurempia muutoksia.
− Putin ja valtapuolue näyttävät saavan hakemansa valtakirjan siitä huolimatta, että vaalien rehellisyys aiheuttaa jälleen varmasti jälkipuintia. Olisi kuitenkin yllätys, jos tästä ja suunnitelluista mielenosoituksista seuraisi jotain suurempaa, Kangaspuro pohtii.