Tutkimuksen mukaan sydänkohtauksen saaneilla miehillä avio- tai avopuolison kanssa asuminen oli yhteydessä parempaan elinodotteeseen verrattuna yksin asuviin. Korkein sydänkohtauksen ilmaantuvuus ja kuolleisuusriski on niillä, joilla ei puolisoa ole.
Väitöstyön tulokset korostavat oman ja kotitalouden sosioekonomisten resurssien merkittäviä yhteyksiä sydäntauteihin. Parisuhteiden terveysvaikutukset saattavatkin riippua osin puolison sosioekonomisista resursseista.
- Naisilla aviopuolison kanssa asumisen terveyttä edistävät ominaisuudet näyttivät liittyvän näiden kotitalouksien parempiin materiaalisiin resursseihin, sanoo MSc Fanny Kilpi Helsingin yliopistosta.
Omalla koulutuksella, ammattiasemalla, kotitalouden tuloilla sekä varallisuudella oli kaikilla yhteys sydänkohtauksen kokemiseen. Koulutus ja ammattiasema ennustivat kuitenkin vahvemmin sydänkohtauksien ilmaantuvuutta, kun taas materiaaliset resurssit kuten tulot ja varallisuus olivat voimakkaammin yhteydessä kuolleisuuteen.
- Lapsuuden sosioekonomisilla tekijöillä, kuten vanhempien koulutuksella, ammattiasemalla ja lapsuuskodin asumistiheydellä, oli myös yhteyttä sydänkohtauksien ilmaantuvuuteen aikuisiällä, Kilpi kertoo.
Huomiota huono-osaisuuteen
Tutkijan mukaan kansanterveyden edistämisen ja terveyserojen kaventamisen kannalta pitäisi kiinnittää huomiota huono-osaisuuden erilaisiin ulottuvuuksiin ja niiden yhteyksiin sekä sydänkohtauksien ilmaantuvuuteen että kuolleisuuteen.
- Näin voitaisiin ehkäistä taudin puhkeamista ja tukea jo sydänkohtauksen kokeneita potilaita parhaiten, Kilpi toteaa.
Fanny Kilven väitöskirjatutkimuksessa ”Socioeconomic and –demographic determinants of myocardial infarction incidence and survival” tutkittiin sosiaalisten riskitekijöiden yhteyttä sydänkohtauksien ilmaantuvuuteen ja niiden aiheuttamaan kuolleisuuteen suomalaisissa miehissä ja naisissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin aikuisuuden ja lapsuuden sosioekonomisen aseman, erilaisten asumismuotojen ja puolison koulutustason yhteyttä sekä sydänkohtauksen ensimmäiseen ilmaantuvuuteen että sen jälkeiseen kuolleisuuteen sydänkohtauspotilaissa. Tutkimus hyödynsi suomalaisia rekisteriaineistoja, kun siinä tarkasteltiin sydänkohtaussairastavuutta satunnaisotoksessa Suomen väestöstä.
******************************
Fanny Kilpi väittelee 24.8.2017 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Socioeconomic and -demographic determinants of myocardial infarction incidence and survival - A longitudinal register-based study of Finnish men and women". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa päärakennus, fabianinkatu 33, auditorio XII.
Vastaväittäjänä on professori Karen Glaser, King's College London, ja kustoksena toimii professori Pekka Martikainen.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Lisätiedot:
Fanny Kilpi
Puh. 050-5752172
fanny.kilpi@helsinki.fi