Pienten yleisöjen ohjelmat voivat olla katsojille suuria

Kolme neljäsosaa television katselusta Suomessa kohdistuu pienten yleisöjen ohjelmiin. Yleisön koko ei kuitenkaan määrittele asiaohjelman merkitystä katsojalle.

Vaikka mediamaisemaa hallitsee muutos, niin asiaohjelmien katselun luonnetta määrittelee pysyvyys. Tietoisesti valittujen asiaohjelmien katselu on usein aktiivista ja keskittynyttä, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Katsojat voivat arvostaa joidenkin ohjelmien ja ohjelmatyyppien kanssa viettämäänsä aikaa enemmän kuin suositumpien ohjelmien kanssa pidempään viettämäänsä aikaa.

– Jos suurten populaariohjelmien katselusta haetaan yhteistä ja jaettua kokemusta, niin asiaohjelmakatselusta haetaan pikemmin yhteyttä ja yhteenkuuluvuutta ohjelman sisällön tai sen edustamien asioiden kanssa, sanoo väitöskirjatutkija Marjaana Mykkänen  Helsingin yliopistosta.

Asiaohjelmien katselua tapahtuu myös yksin ja katselu on usein yksityistä jaetun yhteisen kokemuksen sijaan.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, millaisia odotuksia katsojilla asiaohjelmiston suhteen on ja miten he arvottavat katsomiskokemuksiaan. Tutkimusaineistot ulottuvat kahdelle vuosikymmenelle.
 

Laadukkaaksi koettu ohjelma viihdyttää

 Odotettu ja tärkeä asiaohjelma voi olla laatuaikaa ja viikon kohokohta, ja sen tuottama sivistymisen ja laadun kokemus saattaa tuoda aitoa iloa ja mielihyvää. Sisällön kaipuu ja tarve ajatella tarkoittaa joissain tilanteissa myös merkityksen ja eheyden kaipuuta, ilmenee tutkimuksesta.

– Monet tämän tutkimuksen osallistujat ovat taitavia katsojia, he tunnistavat lajityypit ja kerronnan keinot sekä tekijöiden asenteen ja osaamisen, Mykkänen kertoo.

Ajallisesti ja väestörakenteeltaan monimuotoisten aineistojen mukaan yleisöjen perustarpeet, odotukset ja kanssakäymisen motiivit eivät näytä muuttuneen tarkastelujakson aikana.

– Asiaohjelmien saatavuudella ja tarjonnalla voi olla yhteiskunnalle ja yksilölle vaikutuksia, joita muunlainen ohjelmisto ei samalla tavalla voi tuottaa.

Moninaisuus yksi laadun mittareista

Suomessa Yleisradio on ollut lähes yksin vastuussa kulttuuri- ja asiaohjelmakokemuksien tarjonnasta ja valikoimasta TV-kanavilla ja verkossa. Muutokset lainsäädännössä, tutkimuskäytännöissä ja –lähestymistavoissa sekä kehityskulut strategisissa linjauksissa ovat johtaneet merkittäviin muutoksiin asiaohjelmien tarjonnan määrissä ja sisällöissä.

– Kotimaisen tuotannon ja tarjonnan volyymi ja valikoiman monimuotoisuus ovat kaventuneet, ja joitakin ohjelmatyyppejä on kokonaan kadonnut tutkimuskauden aikana, Mykkänen muistuttaa.

Tutkimuksen mukaan moninaisuus on yksi laadun keskeisiä mittareita, ja julkisen palvelun arvo yhteiskunnalle määräytyy pitkälti siitä, miten se toteuttaa tehtäväänsä.

– Sen varmistamiseksi, että kaikkien viestinnällisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin vastattaisiin monipuolisella ja laadukkaalla tarjonnalla, tutkimukseni ehdottaa systemaattista ja säännöllistä avointa julkista konsultaatiota, jossa asianosaiset, yleisöt ja tutkijat voivat ottaa kantaa Ylen televisio- ja verkkostrategiaan ja ohjelmistosuunnitelmiin, Mykkänen toteaa.

Tutkimuksessa selvitettiin tavanomaiselta, tapahtumattomalta ja hiljaiselta vaikuttavaa katselua, joka lähemmin tarkasteltuna näyttäytyy monimuotoisena ja rikkaana osana yleisöjen arkea; millä tavoin asiaohjelmat kohdataan, miten niiden kautta saadaan yhteys maailmaan ja yhteiskuntaan sekä millaista iloa ja hyvinvointia yhteys voi yksilölle tuottaa.

Pienten yleisöjen ohjelmista tiedetään vähän. Verkkokatselussa vain pieni osa ohjelmista nousee käyttäjätilastojen kärkeen, ja valtaosa jää näkymättömiin. Suosituimmat ohjelmat saavat huomiota, niitä arvioidaan, tutkitaan ja niistä keskustellaan.

***************************

M.Sc. Marjaana Mykkänen väittelee 13.11.2020 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The Good Television - Factual Programmes, Quality and Subjective Experience" (Hyvä televisio. Asiaohjelmat, laatu ja yksilöllinen kokemus.). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania PIII, Yliopistonkatu 3, Helsinki.

Live stream  Live stream passcode: 960960

Vastaväittäjänä on YTT, apulaisprofessori Maarit Jaakkola Göteborgin yliopistosta
ja kustoksena VTT, professori Mervi Pantti.

Keskustelu väitöstilaisuudessa on suomenkielinen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences 174 (2020) Media and Communication Studies.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Marjaana Mykkänen
Puh. 0400 850210
marjaana.mykkanen@gmail.com