Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan käynnissä on yhteiskunnallinen murros, kun internet ja some mahdollistavat uusia järjestäytymisen ja toiminnan tapoja sekä uusia toimijarooleja. Neljäs sektori jakaa vallan uusiksi. Se ottaa julkiselle vallalle kuuluvia tehtäviä, laajentaa markkinatalouden perustaa ja uudistaa tapamme ymmärtää demokratia.
- Paljon puhutaan somekuplista ja samanmielisten kaikukammioista. Neljäs sektori on kolikon kauniimpi kääntöpuoli. Samanmieliset löytävät toisensa, ideoivat uutta ja panevat toimeksi yhteiseksi hyväksi, sanoo tutkija Pasi Mäenpää Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta.
Kaupungit tarvitsevat yhdistelmähallinnointia
Neljäs sektori on Mäenpään mukaan hankala pala hallinnolle.
- Someryhmillä ei ole pankkitiliä eikä juridista vastuuhenkilöä. Aktivistit haluavat tehdä asiat heti eikä hallinnollisen vuodenkierron mukaan, Mäenpää sanoo.
Tutkimus ehdottaa kaupungeille sopimus- tai kumppanuustoiminnan sijasta hybridi- eli yhdistelmähallinnoinnin mallia. Se tarkoittaa, että neljäs sektori tunnustetaan järjestöistä poikkeavaksi toimijaryhmäksi, jonka toimintatapoihin hallinto yhdistää tapauskohtaisesti omaa toimintaansa yhteistyössä kokeillen ja oppien.
Jakamistalous mullistaa markkinatalouden
Monet neljännen sektorin toimijoista edustavat kansalaislähtöistä jakamistaloutta. Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -tutkimushanke on tuottanut käsitekartan jakamistalouden monitahoisesta kentästä. Hankkeen aloitteesta on myös perustettu Jakamistalouden T&K-verkosto. Verkoston tehtävä on lisätä ymmärrystä jakamistaloudesta ja edesauttaa sen tietopohjaista kehittämistä Suomessa.
- Tarvitsemme vision siitä, millaista jakamistaloutta haluamme, sanoo Mäenpää.
Demokratia laajenee ja täydentyy
Kaupunkiaktivismi monipuolistaa mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan ja siten laajentaa demokratiaa. Osallisuutta tuottaa esimerkiksi toisten auttaminen, vertaiskauppa, paikallisten hankkeiden rahoittaminen, vaihtoehtosuunnittelu tai someryhmän perustaminen.
- Mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan hallinnollisen valmistelun ja päätöksenteon kautta on yhä demokratian kulmakivi. Aktivismi täydentää edustuksellista demokratiaa, sanoo Mäenpää.
Tutkijat ehdottavat uusia käsitteellisiä näkökulmia täydentämään demokratian käsitettä. Näitä ovat voimavarademokratia, joukkoistamisdemokratia, asutuksellinen demokratia, somedemokratia ja jakamistalousdemokratia.
Aktivismitietopankki hallinnon avuksi
Keskiviikkona 14. kesäkuuta julkistettava Aktivismitietopankki Kaupunkiaktivismi.fi tarjoaa suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia kaupungeille, päivitetyt käsitteet kansalaistoiminnan ymmärtämiseen, tapausesimerkkejä rakentavasta kansalaistoiminnasta, välineitä omaksua hyviä käytäntöjä sekä tietolähteitä hallinnon ja kansalaisten hyvään kohtaamiseen.
- Hallinnon ja neljännen sektorin kohtaamista varten tarvitaan työkalupakki, jonka välineillä viranhaltijat osaavat toimia fiksusti popup-tyylisten aktivismien kanssa, sanoo tutkija Maija Faehnle Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta.
Suosituksissa muun muassa ehdotetaan Espoota somehallinnon ja Lahtea jakamistalouden kokeilukaupungeiksi. Helsinki voisi kehittää kirjastoverkkoaan jakamistalouden paikallisiksi tukikohdiksi ja kokeilla yhteissuunnittelua varjokaavoittajien kanssa Teollisuuskadulla.
Maan tulevaa hallitusta tutkimus kannustaa käynnistämään Salliva Suomi -ohjelman ns. normienpurkutalkoiden jatkoksi, jotta byrokratian pelko muutetaan sallivuuden ilmapiiriksi ja kansalaisten toimintavalmiudet vapautetaan.
Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -tutkimushanketta Helsingin yliopistolla vuosina 2015–2017 ovat rahoittaneet Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma, ARA, YM, VM, Heikki von Hertzenin rahasto, Suomen tietokirjailijat ry ja Sitra.
Lisätiedot:
Pasi Mäenpää
Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos
pasi.maenpaa@helsinki.fi
040 592 3933
Maija Faehnle
Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos & Suomen ympäristökeskus
maija.faehnle@gmail.com
0295251109
Twitter: @maija_f
kaupunkiaktivismi.fi
#kaupunkiaktivismi