Millaiset olivat vuoden 1917 Suomen rakennusaineet?

Millaisin teoin Suomi rakensi itsenäisyytensä edellytykset? Entä kuinka demokratia voi pitää pintansa toiset sata vuotta? Aiheesta käynnistyi iso tutkimushanke.

Helsingin yliopiston professori Henrik Meinander johtaa vaikuttavaa Suomen ja Ruotsin historian tutkimushanketta. Hän otti noin kymmenen kollegansa kanssa selvittääkseen, mitkä voimat ovat olennaisimmin muovanneet maiden poliittista järjestelmää.

Suomesta ja Ruotsista koottu tutkijaryhmä ruotii menneisyyttä vuodesta 1890 alkaen, ja ajatuksena on ulottaa katse myös tulevaisuuden puolelle, vuoteen 2020 asti.  

– Projekti on meidän tapamme juhlistaa Suomen 100-vuotisjuhlaa. Historioitsijalle ei riitä, että itsenäistymisen vuosiluvuksi kerrotaan 1917, Meinander sanoo.

– Suomen itsenäisyyden perusteet luotiin monta vuotta aikaisemmin, joten asiaa on katsottava pitkäjänteisemmin.

Kuuntele historiaa, historia opettaa

– Suomen ja Ruotsin demokratiat ovat olleet poikkeuksellisen vahvoja suurista koettelemuksista huolimatta, Meinander sanoo.

– Kuinka näissä maissa onnistuttiin säilyttämään demokratia ja uudistamaan sitä, kun 1900-luvun aikana niin moni muu eurooppalainen maa siinä epäonnistui?

Tutkimushankkeen pitkä aikajana – 130 vuotta kolmelta eri vuosisadalta – antaa arvokasta tietoa myös demokratian nykyuhkien torjumiseen, Meinander uskoo.

Aikaisemmat katsaukset Suomen ja Ruotsin poliittisiin järjestelmiin ovat hänen mukaansa keskittyneet liialti kotimaisiin tapahtumaketjuihin.

– Me korostamme sitä, että kotimainen poliittinen kulttuuri oli vain osa demokratian kehitystä. Rajojen ulkopuolella tapahtui asioita, joista toiset vahvistivat, toiset uhkasivat Suomen ja Ruotsin demokratioita.

Uudessa tutkimuksessa geopolitiikkaa ja maailmantaloutta ei unohdeta, Meinander lupaa.

Demokratiausko on koetuksella

Meinanderin johtama hanke on kolmivuotinen ja kolmeen jaksoon on jaettu myös tutkittava historiankausi. Vuosiin 1890–1930 paneudutaan Jyväskylän yliopistossa ja vuosiin 1980–2020 Södertörnin yliopistossa Ruotsissa.

Meinanderin oma Helsingin ryhmä keskittyy keskimmäiseen jaksoon eli vuosiin 1930–1980.

 – Se oli pääasiassa hyvää aikaa Ruotsille ja Suomelle, vaikka toinen maailmansota oli tietysti kova koettelemus Suomelle. Suurvaltapolitiikka ja kylmä sota vahvistivat kansallisvaltiota, jolloin molemmat maat pystyivät harjoittamaan politiikkaa, joka muun muassa tasoitti sosiaalisia ja alueellisia eroja. Hyvinä aikoina on helpompi tehdä intressien välille kompromisseja, Meinander kuvailee.

Nyt aika on erilainen.

– Hankala taloudellinen tilanne on suurin uhka demokratialle. Kun kasvu pysähtyy, vaalilupauksia on vaikeampi toteuttaa. Usko poliittiseen järjestelmään heikkenee, Meinander varoittaa.

– Demokraattiset rakenteemme näyttävät meistä itsestäänselviltä. Mutta ne eivät ole sitä. Hyvin toimiva demokratia tarvitsee tuekseen vahvan kansalaisyhteiskunnan, vakaat geopoliittiset olot sekä talouskasvua. Mikäli jokin näistä elementeistä puuttuu, demokratia näivettyy.