Vuonna 2016 presidentti Barack Obama myönsi Israelille suurimman maan koskaan antaman sotilasapupaketin, jonka arvo oli 38 miljardia dollaria, nykykurssilla noin 32 miljardia euroa.
Viimeksi Yhdysvaltojen ja Israelin läheinen suhde nousi puheisiin, kun presidentti Donald Trump päätti toukokuussa siirtää maan suurlähetystön Jerusalemiin protesteista huolimatta.
Mistä tämä johtuu? Pennsylvanian yliopiston professori Amy Kaplan avaa läheisen suhteen aatehistoriaa. Kaplanin mukaan Yhdysvaltojen ja Israelin taipaleet näyttäytyvät samanlaisina niin populaarikirjallisuudessa kuin
ulkomaanuutisissakin.
— Israelin perustamistarina kerrotaan versiona Yhdysvaltojen omasta itsenäistymisestä. Amerikan vapauttaminen siirtomaavallasta ja Euroopasta luvattuun maahan muuttaneet siirtolaiset nähdään rinnan. Kuvaus Israelista Lähi-idän ainoana demokratiana luo myös maiden välille yhtäläisyyttä.
Yhdysvaltojen näkökulmasta Israel on yhtä aikaa hengenvaarassa ja voittamaton. Viimeistään kuuden päivän sodasta (1967) lähtien on korostunut tulkinta, jonka mukaan rauhantahtoinen Israel joutuu kaiken aikaa käymään sotaa turvatakseen olemassaolonsa.
Oman lisänsä tarinaan tuovat evankelisten kristittyjen näkemykset, joiden mukaan juutalaisvaltio liittyy Raamatun ennustuksiin.
— Vaikeneminen paljastaa myös paljon suhteen erityislaadusta, Kaplan arvioi.
Palestiinalaisista Yhdysvalloissa puhutaan harvoin, eivätkä esimerkiksi Gazan toukokuiset väkivaltaisuudet juuri nousseet siellä otsikoihin.
Pennsylvanian yliopiston professori Amy Kaplan luennoi Pohjois-Amerikan tutkimuksen Eagle and the Maple leaf -konferenssissa Helsingin yliopistolla 15.5. aiheesta Invincible Victim: Representations of Israel in US Culture.
Uutinen on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/05/18.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.