Yli 40 prosenttia koko Suomen väestönkasvusta kohdistui vuonna 2017 yksin Helsinkiin. Pääkaupunkiseutu puolestaan on usean vuosikymmenen ajan kasvanut useamman keskikokoisen kunnan väkimäärän verran vuodessa. Kaupunkitutkimusinstituutin johtaja Mari Vaattovaaran mukaan kaupungistuminen on ollut Suomessa käynnissä jo 50 vuotta, mutta ilmiön luomiin mahdollisuuksiin tai ongelmiin ei ole kiinnitetty juuri lainkaan huomiota valtakunnantason politiikassa.
— Pääkaupunkiseudun ja erityisesti Helsingin väestönkasvun taustalta löytyy aivan uudenlaisia väestörakenteen, segregaation sekä köyhyyden tai toimettomuuden haasteita, joiden tunnistamiseksi ja hoitamiseksi tarvitaan kaupunkeihin kohdistuvaa herkkäpiirteistä tarkastelua sekä aivan erityistä resurssointia ja toimenpiteitä, Vaattovaara kuvaa.
Monitieteinen kaupunkitutkimus osaksi kaupunkipoliittista keskustelua
Vaattovaaran johtama Kaupunkitutkimusinstituutti Urbaria perusti syksyllä 2018 Urbaria Forum seminaarisarjan, joka toimii akateemisena areenana kaupunkikysymyksille ja pyrkii edistämään kaupunkitutkimuksen asemaa julkisessa keskustelussa.
Viime lokakuun Urbaria Forum tilaisuus Kuka pelkää yksiöitä? kokosi monialaisesti eri toimijoiden edustajia keskustelemaan asuntorakentamisen vaikutuksista kaupunkikehitykseen. Tilaisuudessa puheenvuoroja pitivät niin asumisen, talouden kuin arkkitehtuurin asiantuntijat. Erilaisista näkökulmista huolimatta osallistujat yhtyvät ajatukseen yhä monipuolisemman kaupunkipoliittisen keskustelun tarpeesta.
Mikä asumisessa on pielessä?
Asuntopoliittista keskustelua jatketaan Kaupunkitutkimusinstituutin ja Helsingin sanomien tilaisuudessa 27.3. kello 16-17.30 Sanomatalolla.
Tilaisuudessa kolme eri tieteenaloja edustavaa tutkijaa esittävät väitteen asumisen ilmiöistä. Kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius haluaa täydentää keskustelua lapsiperheiden näkökulmalla. Berneliuksen mukaan ahdas asuminen ei aina tarkoita miniyksiötä, vaan kaupungissa ahtaimmin asuvat lapsiperheet. Taustalla on asumisen jatkuvasti kasvava hinta.
— Silloin kuin ahdas asuminen ei ole oma valinta, se voi aiheuttaa ongelmia esimerkiksi lapsien koulutyöhön ja sosiaalisiin suhteisiin, Bernelius jatkaa.
Kolme tutkijaa, kolme väitettä:
1. Yksiöbuumi johtuu siitä, ettei isompaan ole varaa. Asuntosuunnittelun lehtori, arkkitehti Anne Tervo, Aalto-yliopisto
2. Vuokra-asumisen tuet lisäävät asuntojen kysyntää suosikkialueilla ja se näkyy vuokrissa. Tutkimusjohtaja Essi Eerola, VATT
3. Perheen ahdas asunto voi jopa aiheuttaa ongelmia lapsille. Kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius, Helsingin yliopisto.
Alustusten lisäksi keskusteluun osallistuvat kolme panelistia Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna, professori, tulevaisuudentutkija Mika Pantzar Helsingin yliopistosta sekä Vuokraturva oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola.
Keskustelun juontaa HS:n toimittaja Katja Kuokkanen. Keskustelua voi seurata Helsingin Sanomien verkkosivuilta osoitteesta www.hs.fi.