Nyt yhdistysten rahoitus on RAY:n harkinnan ja kuntien avustusten ja kilpailutustulosten varassa, ja mielenterveyttä ja sen häiriöiden hoitoa koskevat lait ovat yli 40 säädöksessä.
Uudistettu mielenterveyslaki toisi parannuksen sektoreiden ohjaukseen. Yksityinen sektori laajenee myös sosiaalityöhön, kuten erilaisiin asumis-ja huoltopalveluihin perinteisen kuntasetorin ja kolmannen sektorin rinnalle ja kilpaillen niiden kanssa.
– Nuorten 13–17-vuotiaiden tyttöjen psykiatrisen sairaalahoidon määrä on noussut merkittävästi, Nykäsenoja toteaa.
Itsemurhien kokonaismäärä on laskenut, mutta silti tekoja on edelleen kahdesta kolmeen vuoden jokaisena päivänä. Vakavia itsemurhayrityksiä eli noin kolmen päivän sairaalahoitoon johtaneita tekoja on päivittäin kymmenen.
– Itsemurha ja sen yritys ovat merkki sietämättömäksi käyneestä psyykkisestä kivusta, Nykäsenoja sanoo.
Sote-uudistukselta odotetaan paljon myös mielenterveystyöhön ja sektoreiden yhteistyön ohjaukseen ja tulosten raportointiin. Työ on laaja-alaista ja vaatii panostuksia monilta suunnilta.
– Vertaistuki ja yhteisöllinen päivätoiminta ovat kuntoutujien eniten arvostamia järjestöpalveluja, Nykäsenoja sanoo.
Nykäsenojan mukaan yhdistysten ja keskusliittojen sekä muiden toimijoiden olisi saatava resursseja ennalta ehkäisevään mielenterveystyöhön. Avoimella julkisuudella vähennetään sairauden leimaavuutta, joka on yhä vielä este hoitoon hakeutumiselle.
Valtiotieteiden maisteri Jaakko Nykäsenojan yleisen valtio-opin alaan kuuluva väitös Mielenterveystyön hallinta kolmannella sektorilla : yhdessä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa tarkastetaan 4.12. klo 12:00 valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen salissa XIV (Unioninkatu 34). Väitös on luettavissa sähköisesti osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1030-5
Väittelijän yhteystiedot: s-posti jaakko.nykasenoja@helsinki.fi