Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista kansanedustajista oli sitä mieltä, että eduskunnan kyselytunnilla kiinnitetään usein tai erittäin usein huomioita johonkin asiaan siksi, että uutismedia on nostanut asian esille. Eduskunnan valiokuntien työhön media vaikuttaa selvästi harvemmin. Vain viidennes kansanedustajista koki, että valiokunnissa reagoidaan usein tai erittäin usein median esille nostamiin asioihin.
- Eduskunnassa kyselytunti on pääosin äänestäjille suunnattu julkinen näytös, kun taas varsinainen päätösten valmistelu tehdään valiokunnissa, joiden työhön media ei siis usein vaikuta, Juho Vesa sanoo.
Tulokset osoittavat, että uutismedian eli journalistisen median valta politiikassa on usein varsin pinnallista. Media vaikuttaa huomattavasti enemmän poliitikkojen julkiseen kilpailuun äänestäjistä kuin varsinaisiin päätöksiin. Samansuuntaisia tuloksia on saatu eri tutkimusmenetelmillä esimerkiksi Belgiassa ja Yhdysvalloissa.
Kansanedustajakyselyn tulokset on julkaistu The International Journal of Press/Politics -lehdessä. Tutkimukseen osallistuivat Vesan lisäksi professori Helena Blomberg ja yliopistonlehtori Christian Kroll.
Päätöksenteko hidasta median kannalta
Median melko vähäinen vaikutus päätöksiin selittyy muun muassa päätöksenteon hitaudella. Kun media nostaa jonkin yhteiskunnallisen ongelman keskusteluun muutamaksi päiväksi, poliitikot voivat reagoida nopeasti ottamalla asiaan julkisesti kantaa. Varsinkin oppositio hyödyntää median puheenaiheita hiillostaessaan hallitusta.
- Päätöksenteko sen sijaan vie enemmän aikaa ja siinä nopea reagointi median nostamiin asioihin on vaikeampaa. Hallituksella on myös käytössään useita vaihtoehtoisia tiedonlähteitä, ja moni median esille nostama asia on jo ennalta sen tiedossa. Virkamiehet ja poliitikot saattavat myös paheksua median myötäilyä, Vesa arvelee.
Keskeneräisistä neuvotteluista vaietaan julkisuudessa
Median melko pieni vaikutus päätöksiin voi Vesan mukaan johtua myös siitä, että päätösten valmisteluvaiheessa julkinen keskustelu on usein vähäistä. Hän selvitti myös haastatteluilla virkamiesten, poliitikkojen ja työmarkkinajärjestöjen suhtautumista julkiseen keskusteluun. Tuloksista havaittiin, että poliittisten neuvottelujen osapuolet eivät mielellään puhu keskeneräisten neuvottelujen yksityiskohdista julkisuudessa, sillä julkinen keskustelu voi kärjistää ja lukkiuttaa neuvotteluasemia.
- Suomessa päätöksentekoon liittyy usein neuvottelemista muun muassa hallituspuolueiden kesken sekä kolmikannassa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä. Suomi voidaankin luokitella neuvotteludemokratiaksi, Vesa sanoo.
Päättäjät hallitsevat julkisuutta yhteisten sääntöjensä avulla
Väitöstutkimuksen mukaan poliittisiin neuvottelutilanteisiin on muodostunut osin kirjoittamattomia sääntöjä, joiden avulla päättäjät pyrkivät hallitsemaan julkista keskustelua. Esimerkiksi ministereiltä ei yleensä toivota julkisia kannanottoja kolmikantaisen valmistelun aikana. Sääntönä myös on, että kolmikantaisten työryhmien jäsenten ei tule antaa julkisuuteen yksityiskohtaista tietoa työryhmissä käydyistä keskusteluista.
-Kolmikannan osapuolet pitävät tällaisia julkisuussääntöjä usein itsestään selvinä, eikä niistä tarvitse erikseen sopia. Silti sääntöjä ei aina noudateta, ja erityisesti riitatilanteissa neuvottelijat saattavat vuodattaa luottamuksellisia tietoja toimittajille, Vesa toteaa.
Vesan mukaan kansalaiset kuitenkin odottavat päätöksenteolta avoimuutta, ja siksi ministeriöt tiedottavat myös keskeneräisistä asioista.
Kolmikantaisten työryhmien julkisuussääntöjä koskevaan tutkimukseen osallistui Vesan lisäksi yliopistonlehtori Johannes Kananen, ja sen tulokset julkaistiin Media & viestintä ja Nordicom Review –lehdissä.
VTM Juho Vesa väittelee 13.8.2016 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Päätöksenteon avoimuus ja medioituminen Suomen konsensusdemokratiassa". Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa, salissa 13 (Fabianinkatu 33, kolmas kerros).
Vastaväittäjänä on professori Risto Kunelius, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Anu Kantola.
Väitöskirjan yhteenveto-osio on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.
Väitöskirja koostuu myös neljästä artikkelista, joista kaksi on luettavissa ilmaiseksi seuraavien linkkien kautta:
Kolmikantaisten valmisteluryhmien julkisuussäännöt: tapaustutkimus Sosiaaliturvan uudistamiskomiteasta (Media & viestintä)
Nordic Openness in Practice: Loose Coupling of Government Communication and Policy-making in Finland (Nordicom Review)
Väittelijän yhteystiedot
Juho Vesa
puh. 040 724 7321
juho.vesa@helsinki.fi