Tulokehityksen taustalla on ensimmäisen selityksen mukaan se, että miesten määrän vähentyessä naiset pääsevät aikaisempaa helpommin tehtäviin, jotka ovat heidän näkökulmastaan suhteellisen hyvin palkattuja. Samalla alalle jääneet miehet päätyvät kaikista parhaiten palkattuihin töihin.
– Tällainen kehitys vauhdittaa sekä naisten että miesten keskimääräisten tulojen kasvua, sanoo väitöskirjatutkija Eugen Koev Helsingin yliopistosta.
Toisen selityksen mukaan maisteriohjelman taloudellisten hyötyjen kasvaessa tavallista nopeammin myös alan vähemmistösukupuolen osuus kasvaa nopeammin. Silloin positiivinen yhteys naisten osuuden kasvun ja valmistuneiden tulokehityksen välillä syntyy, jos tulot kasvavat nopeammin ohjelmissa, jotka ovat lähtökohtaisesti miesten suosimia.
Tutkinnon naisvaltaisuus ja sen tulokehitys liittyvät julkisella sektorilla työskentelyyn
Toisaalta tutkimustulosten mukaan vaikuttaa siltä, että joissakin vahvasti naisvaltaisissa maisteritutkinnoissa tulokehitys on jäänyt jälkeen yleisestä maistereiden tulokehityksestä. Tutkimuksesta ilmenee, että maisteriohjelman naisvaltaisuus on selvästi negatiivisesti korreloitunut tulotason kanssa ja negatiivinen yhteys on jopa voimistunut naisten kohdalla.
– Käsitykseni mukaan havainto liittyy työllistymiseen julkisella sektorilla. On olemassa vahvasti naisvaltaisia maisteriohjelmia, joista valmistuneille realistiset työllistymismahdollisuudet rajoittuvat julkiseen sektoriin, Koev sanoo.
Julkinen sektori on toisaalta turvallisempi työnantaja.
– Tämä näkyy siinä, että talouskriisien aikana nais- ja miesvaltaisten tutkintojen tuloero kapenee ja talousboomien aikana kasvaa, Koev kertoo.
Yrityskohtaisten preemioiden suuruus riippuu sukupuolesta ja ammatin naisvaltaisuudesta
Väitöksessä tutkittiin myös yrityskohtaisten palkkapreemioiden vaikutusta sukupuolten väliseen palkkaeroon. Ilmeni, että Suomessa yrityskohtaisten preemioiden suuruus riippuu sekä sukupuolesta että ammatin naisvaltaisuudesta.
– Yksityissektorin naisvaltaisissa työntekijäammateissa noin kolmasosa naisten ja miesten välisestä palkkaerosta liittyy yrityskohtaisiin palkkatekijöihin, Koev toteaa.
************************************
Live stream
Lic. Sc. (economics) Evgenii (Eugen) Koev väittelee 28.5.2021 kello 13.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Essays on gender and labor market outcomes" (Esseet sukupuolesta ja työmarkkinatuloksista). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Live stream.
Vastaväittäjänä on professor Helena Skyt Nielsen, Aarhus university, ja kustoksena on professori Roope Uusitalo.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Lisätietoja:
Eugen Koev
Puh. 040-8670770
evgenii.koev@helsinki.fi, eugen.koev@akava.fi