Lapsen oikeus

Habat Wardhere saapui 14-vuotiaana Mogadishusta Helsinkiin ilman vanhempiaan ja sai avukseen edustajan. Nyt alaikäisen turvapaikanhakijan edustajaksi voi opiskella Palmenian koulutusohjelmassa.

Lea Nykänen on edustanut 15 vuoden aikana kolmeasataa ilman huoltajaa maahan saapunutta lasta.

Toimintaamme ei valvota keskitetysti, eikä edustajille ole ollut pätevyysvaatimuksia. Tehtävää ohjaa ainoastaan vastaanotto- ja kotoutumislaki, Nykänen toteaa.

Helsingin yliopisto havahtui ongelmaan, ja niinpä koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia alkoi kouluttaa edustajia. Asiantuntijoina kuultiin myös alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Nyt opetuksessa on menossa jo toinen vuosikurssi.

– Pahimmillaan edustajat ovat voineet ammattitaidottomuuttaan sössiä lapsen asiat ja aiheuttaa ongelmia vuosiksi, sanoo Palmenian hankkeen suunnittelija Johanna Vaitomaa.

Aikuinen on peili

Habat Wardhere piti koululaisena erityisesti englannista ja jalkapalloilusta. Hän alkoi tienata taskurahaa tulkkaamalla Mogadishun ulkomaalaisille avustustyöntekijöille.

– Al-Shabaabin miehet sanoivat, että nyt Habat on mennyt liian pitkälle. Isoveljeni oli lähtenyt Somaliasta jo aiemmin.

Edustaja on aina lapsen puolella.

Suomessa poliisin tehtävä on hankkia tulkki, selvittää lapsen nimi, ikä ja kansalaisuus ja ottaa yhteyttä alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkotiin. Talon sosiaalityöntekijä etsii lapselle edustajan, jonka käräjäoikeus nimittää. Edustaja on mukana esimerkiksi lapsen poliisikuulusteluissa.

– Aikuisen tehtävä on olla aikuinen, peili, joka ei mene rikki, vaikka kuva olisi mikä. Edustaja on aina lapsen puolella, Nykänen luonnehtii.

Luottamuksen rakentaminen ei ole helppoa.

– Miten lapsi voisi luottaa järjestelmän sisällä olevaan ihmiseen kokemustensa jälkeen? Luottamus on pitkän työn tulos. Kaikki eivät sitä edes saavuta, Nykänen toteaa.

Lapset saavat lähes aina oleskeluluvan. Perheenyhdistämiset on sen sijaan käytännössä jäädytetty. Viime vuonna jätettiin 157 hakemusta, joista hyväksyttiin yksi.

Puhelu äidille

Habat opiskelee nyt laborantiksi ja tahtoisi suorittaa myös lukion. Ensin on kuitenkin saatava töitä. Palkkatuloilla voi auttaa perhettä.

– Aina välillä valvon ja mietin perhettä. Tuntuu pahalta. Mulla on täällä kaikki hyvin, mutta Mogadishussa ei ikinä tiedä tuleeko takaisin, kun lähtee ulos.

Luottamus on pitkän työn tulos.

Netti toimii Mogadishussakin. Habat soittaa joka ilta Skypellä äidilleen.

– Äiti ei mene nukkumaan ennen puhelua.

Lue lisää 26.9. ilmestyneestä Yliopisto-lehdestä.

Yliopisto-lehti