Vuoden 2015 alkoholilakimuutoksessa Suomi rajoitti ensimmäisenä maana maailmassa sosiaalisen median alkoholimainontaa, ja esimerkiksi kuluttajien tuottamien sisältöjen sekä pelien, kilpailujen ja arvontojen käyttö osana alkoholimainontaa kiellettiin. Suomen tilannetta verrattiin Ruotsiin, jossa vastaavaa sääntelyä ei vielä ole.
Kuluttajareaktiossa tapahtuneiden muutosten tarkastelu vuosina 2014-2017 osoitti, että lakimuutoksella ei ole onnistuttu heikentämään alkoholivalmistajien mahdollisuuksia sitouttaa kuluttajia mainontaansa. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä yli 2700 julkaisusta.
- Aineistossa mukana olleet valmistajat ovat onnistuneet herättämään kuluttajien huomion vuonna 2017 jopa paremmin kuin vuonna 2014, mitä voidaan pitää yllättävänä, sanoo tutkija Anu Katainen Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksen mukaan uudella sääntelyllä ei ollut vaikutusta julkaisujen määrään eikä siihen, kuinka hyvin ne tavoittavat kuluttajat. Kilpailut, pelit ja kuluttajien omien sisältöjen käyttö mainonnan osana ovat helppoja keinoja lisätä markkinointiviestien huomioarvoa. Tarkastelu osoitti, että tällaisten mainonnan elementtien käyttö oli kuitenkin melko vähäistä jo ennen lain voimaantuloa.
Kuluttajien osa mainossisältöjen tuottajana väheni
Kuluttajien tuottaman sisällön käyttö mainonnan osana puolestaan väheni lakiuudistuksen myötä. Tältä osin sääntelyllä näyttäisi olleen vaikutusta.
- Suomessa ja Ruotsissa toimivat alkoholivalmistajat eivät onnistuneet kuluttajien tavoittamisessa tutkittuina ajankohtina kovin hyvin, kun tarkastellaan kuluttajien sitoutumista julkaisuihin, Katainen toteaa.
Kuluttajat jakoivat julkaisuja vähän ja vain harvat valmistajat ovat onnistuneet luomaan oman sosiaalisen median yhteisön tuotteensa ympärille.
Mainokset näkyvät edelleen myös alaikäisille
Sosiaalisen median alkoholimainonnan on pelätty tavoittavan erityisesti nuoret ja alaikäiset. Valmistajista noin 60 % oli Suomessa ja Ruotsissa ottanut käyttöön ikärajavalvonnan Facebook-sivuillaan vuoteen 2017 mennessä. Instagramissa näkyvyyttä oli rajoittanut 13 % suomalaisista yhtiöistä, ruotsalaisista ei yksikään.
Tutkimuksen aineisto koostui sosiaalisen median julkaisuista, jotka on tuotettu Suomessa ja Ruotsissa toimivien alkoholivalmistajien hallinnoimilla profiileilla sosiaalisen median palveluissa. Palveluista mukana olivat Facebook, Twitter, Instagram ja YouTube. Tuotemerkeistä mukana olivat kaikki merkittävät Suomessa ja Ruotsissa myynnissä olevat alkoholituotemerkit, joilla on ollut oma sosiaalisen median kanava vuosina 2014–2017. Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston Riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskuksessa.
Lisätietoja:
Anu Katainen
Puh. 050 3199380
anu.h.katainen@helsinki.fi
Raportti osoitteessa: https://blogs.helsinki.fi/hu-ceacg/files/2019/04/Alcohol-marketing-on-s…