Lahjoitusten tuella taloustieteen tutkinnot lähes tuplaantuneet

Taloustieteen huippuyksikkö Helsinki Graduate School of Economics eli Helsinki GSE aloitti toimintansa lähes neljä vuotta sitten syksyllä 2018. Helsinki GSE:n perustamista on tuettu merkittävästi myös lahjoituksilla, joiden avulla huippuyksikköön on saatu useita uusia professuureja.

Varainhankinnassa aktiivisesti mukana ollut professori Hannu Vartiainen Helsingin yliopistosta tietää, missä Helsinki GSE on onnistunut ja mitä toiminnalla on saatu aikaan. 

Suurin hyöty yhteiskunnallisesti on Vartiaisen mielestä saatu satsaamalla koulutuksen määrään ja laatuun: taloustieteen opetusta ja sisäänottomääriä on lisätty, ja opintojen etenemistä seurataan aiempaa tarkemmin. Helsinki GSE:lle asetettuihin koviin tavoitteisiin on lähes päästy.  

– Tavoitteeksi kirjattiin kaksinkertaistaa suoritettujen tutkintojen määrä. Aivan siellä ei vielä olla mutta sekä opiskelijoiden että valmistuneiden lukumäärät ovat kasvaneet merkittävästi kaikilla tutkintotasoilla, Vartiainen sanoo. 

Erityiseksi Helsinki GSE:n tehtäväksi määriteltiin tohtorikoulutuksen edistäminen. Helsinki GSE:n tohtorikoulutus järjestetään kansainvälisten käytänteiden mukaan vertaamalla sitä sekä sisällöllisesti että toiminnallisesti parhaisiin ja ulkomaisiin verrokkeihin.  

– GSE:n tohtoriohjelma tarjoaakin sen läpikäyneille menetelmälliset valmiudet toimia vaativissa asiantuntijatehtävissä yliopistoissa ja niiden ulkopuolella, Vartiainen kertoo. 

Tärkeä uudistus on ollut taloustieteen Helsinki GSE:n maisteriohjelmien tutkijalinjojen perustaminen, joista valmistuvat opiskelijat saavat hyvät eväät tohtorikoulutukseen jo perusopinnoissaan.  

– Tämä tukee ja nopeuttaa koko koulutusputken läpäisyä, summaa Vartiainen.

Taloustieteen MOOCia ja tilannehuonetta

Helsinki GSE muodostuu Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Hankenin taloustieteen tutkimuksesta ja opetuksesta. Sen tehtävänä on suomalaisen taloustieteen tutkimuksen laaja-alaistaminen ja laadun parantaminen, kuten myös yhteistyön edistäminen taloustieteen ja muun tiedekentän välillä. Aiemmin yhteistyötä tehtiin Hecerin (Helsinki Center of Economic Research), joka oli Helsingin yliopiston, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Hankenin yhteinen taloustieteen tutkimuskeskus, puitteissa. 

Taloustieteen koulutuksessa Helsinki GSE avasi ovet myös kaikelle kansalle, kun yksikössä suunniteltiin taloustieteen MOOC eli avoin peruskurssi, jonka kuka tahansa voi suorittaa verkossa.  

Helsinki GSE on osoittanut vaikuttavuutta myös tutkimuksessa. Yksikössä kasattiin esimerkiksi nopeasti koronaepidemiaan liittyvä tilannehuone, jonka puitteissa tutkijat keräsivät dataa ja analysoivat sitä eri talouden aihepiireistä poliittisen päätöksenteon tueksi Suomessa.  Noin viikon välein ilmestyneet selvitykset nousivat myös laajan yleisön tietoisuuteen tarjotessaan konkreettista tietoa siitä, miten epidemia vaikuttaa Suomen talouteen. 

Helsinki GSE on ollut mukana myös monissa projekteissa, jotka koskevat muun muassa liikenteen tai kaupunkikehityksen suunnittelua ja julkisen rahoituksen kehittämistä.  

– Meillä on otettu käyttöön myös tutkimusryhmät-konsepti, jota olemme suunnitelleet pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme VATT:n kanssa, Vartiainen mainitsee.   

Kysyntään on nyt vastattu

Suomessa taloustieteilijöitä on ollut noin puolet vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Maailmalla taloustieteen laitokset ovat isoja, noin 50 professorin keskittymiä, joten Suomen pirstaloituneelle tilanteelle haluttiin tehdä jotain. Tähän Helsinki GSE pyrki vastaamaan yhdistämällä eri korkeakoulujen voimavaroja saman ”katon” alle. 

Vartiainen muistuttaa, että korkeasti koulutettujen taloustieteilijöiden kysyntä on kasvanut merkittävästi.  

– Isot yritykset maailmalla ja Suomessa kaipaavat talousosaajia yhä datavetoisemmassa yhteiskunnassa. Suomessa on kansainvälisesti korkeatasoinen mutta kapea taloustieteen kärki. 

Samaan aikaan yritysmaailmassa kuluttajatiedon määrä kasvaa jatkuvasti ja digitalisaatio etenee, mikä lisää tietopohjaisen päätöksenteon mahdollisuuksia sekä kysyntää taloustieteen osaajista. Myös sote- ja maakuntauudistus lisää voimakkaasti taloustieteellisen osaamisen tarvetta sekä valtion että maakuntien tasolla. 



Helsinki GSE kiinnostaa kumppaneita – varainhankinta onnistui 

Professuurien määrä on noussut Helsinki GSE:ssä tavoitteen mukaisesti 20:sta 30 professuuriin. Useisiin professuureihin on saatu rahoitusta lahjoitusvaroista: pelkästään Helsingin yliopistoon on viime vuosina saatu viisi uutta taloustieteen alan lahjoitusprofessuuria. Vartiainen antaakin tärkeän roolin varainhankinnalle ja lahjoituksille. 

– Varainhankinta on ollut todella tehokasta, sillä kova tavoite professorien määrän nostamiseksi on saavutettu lyhyessä ajassa. Se kertoo siitä, että Helsinki GSE:n konsepti on toimiva; kolme toimijaa on enemmän kuin osiensa summa, Vartiainen tähdentää.  

Rahoitukseen liittyvä korkeakoulujen yhteistyö jatkuu tulevaisuudessa, ja kilpaillun, ulkoisen tutkimusrahoituksen kanavoiminen tutkimusalueille, joissa Helsinki GSE:ssä on kehittämistarvetta, on jatkossakin yksikön tavoitteena.

Helsinki GSE:n tavoitteiden saavuttaminen ja taloustieteen osaamisen kasvu vaikuttaa alaan tärkeällä tavalla. 

– Aiempaan verrattuna yksikön yhteiskunnallinen rooli on nyt isompi, ja myös opetuksen koordinointi on parempaa ja joustavampaa, Vartiainen pohtii eroa yliopistojen aikaisempaan yhteistyöhön. 

Tutkimus hyödyttämään päätöksentekoa

Helsinki GSE:n perustamisvaiheessa mukana ollut Heidi Schauman innostui hankkeesta alun perin muun muassa siksi, että häneltä tiedusteltiin, miten makrotalouden eli talouden kokonaisuuden tutkimus hyödyttäisi paremmin poliittista päätöksentekoa.  

– Aito yhteiskunnallinen kysyntä oli siis olemassa, ja tähän kysyntään piti vastata.  Olin jo aikoinaan ensimmäinen opiskelijajäsen Hecer -tutkimuskeskuksessa tehdessäni väitöskirjaa eli tällainen yliopistojen välinen yhteistyökuvio oli minulle jo tuttua, Danske Bankissa tutkimusjohtajana työskentelevä Schauman sanoo.   

Helsinki GSE:n johtoryhmässä Schauman oli aktiivisesti ajamassa ensimmäisen ruotsinkielisen taloustieteen lahjoitusprofessuurin saamista. Hän käytti verkostojaan ja osaamistaan vakuuttaakseen lahjoittajat asian tärkeydestä.   

– Kävimme paljon keskusteluja eri ruotsinkielisten säätiöiden kanssa, ja mukaan lähtivät Stiftelsen Tre Smeder ja Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö, joiden alaan taloustieteen ruotsinkielisen osaamisen vahvistaminen sopii hyvin.  

Stiftelsen Tre Smederin lahjoitus tuli osana valtion vastinrahaohjelmaa ja se kohdennettiin yhteiskuntatieteisiin. Yliopisto päätti käyttää varat ruotsinkielisen taloustieteen professuuriin.

Valtion vastinraha lisää lahjoitusten vaikuttavuutta antamalla lisäkertoimen jokaiselle kauden sääntöjen puitteissa lahjoitetulle eurolle.

Ruotsinkielinen professuuri on aiemmin ollut vain Hankenissa, ja nähtiin, että ruotsinkielistä alan osaamista tarvitaan myös muualla.  



Pohjoismainen näkökulma tärkeä

Schauman näkee pohjoismaisen näkökulman Helsinki GSE:ssä tärkeänä, etenkin kun Suomessa on satsattu kansantaloustieteeseen vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.  

– Taloustieteen yhteiskunnallinen rooli on tässä avainasemassa. Olemme osa poliittista päätöksentekoa, mikä vaatii resursseja.

Pankkimaailman edustajan näkökulmasta Helsinki GSE:n tilannehuone on oivallinen esimerkki datan käytöstä.   

– Dataa pitää osata käyttää oikealla tavalla, kun sitä on yhä enemmän. On jatkuva haaste, miten dataa käsitellään. Suomen pitää olla tässä kehityksessä kärkisijoilla, se houkuttelee sitten osaajia maailmalta tänne.    

Schauman on tyytyväinen Helsinki GSE:n toimintaan. Huippuyksikössä on lyhyessä ajassa saatu paljon aikaan ja on tehty oikeita asioita, ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on tiivistynyt.   

– Toiminta on oikealla uralla. Katsotaan 20 vuoden kuluttua missä silloin ollaan, sillä suuret muutokset tulevat kuitenkin vasta pitkällä aikavälillä, Schauman toteaa.   

 

Erkki Liikanen oli Suomen Pankissa edistämässä Helsinki GSE:tä

Suomen Pankki oli yksi ensimmäisistä Helsinki GSE:n perustamista lahjoituksilla tukeneista tahoista. Helsingin yliopisto on käyttänyt lahjoituksen Helsinki GSE:n makrotaloustieteen professuurin perustamiseen. Suomen Pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen kertoo, miksi Suomen Pankki päätti lähteä Helsinki GSE:hen mukaan.  

Miksi asia oli tärkeä?  



– Oli suuri huoli siitä, ettei Suomesta enää juuri ollut tutkijakoulutettuja ekonomisteja makrotaloustieteessä tai pankki- ja rahoitustutkimuksessa. Tilanne oli vaikeutunut jo 10 vuoden ajan.  Oli jopa pelko siitä, että makrotaloustieteen opetus ja tutkimus Suomessa sulaa kokonaan pois. Suomen Pankki oli tilanteesta huolissaan ja teki aloitteen, jossa se oli valmis tukemaan koulutusta ja tutkimusta lahjoitusprofessuurilla. 

Miltä on näyttänyt, onko satsaus kannattanut?  

– Tilanne on oleellisesti parantunut. Opiskelijoiden määrä on voimakkaasti kasvanut ja taloustiede on yhä kiinnostavampi ala. Helsinki GSE on tuonut myös tutkimusosaamista ajankohtaisten talouspoliittisten ongelmien analysointiin ja ratkaisuun. 

 Miltä Helsinki GSE:n toiminta on näyttäytynyt lahjoittajan näkökulmasta?   

– Suomen Pankilla oli kaksi vaihtoehtoa: ryhtyä kouluttamaan ekonomisteja itse tai tukea yliopistoja niiden tehtävässä. Jälkimmäinen vaihtoehto oli parempi, koska se saattoi lisäpanostukset laajasti paitsi opiskelijoiden ja tutkijoiden, myös koko yhteiskunnan käyttöön. Esimerkiksi koronakriisin aikana perustettu tilannehuone oli hyvä esimerkki korkeatasoisen ja ajantasoisen tutkimus- ja analyysiaineiston tuomisesta päättäjien käyttöön. 

 Minkälainen merkitys Helsinki GSE:n kaltaisilla yhteistyömalleilla on taloustieteelle?  

– Yhteistyö on ollut hyvin tärkeää. Helsinki GSE toimii kevyillä hallintoresursseilla, mutta se on tuonut merkittävästi uusia mahdollisuuksia alan opiskelijoille. Opiskelija voi saada opetusta  oman yliopiston lisäksi kahden muun taustayliopiston piirissä. Kehittymisen kannalta on tärkeää, että yliopistot antavat Helsinki GSE:lle riittävästi ja joustavasti itsenäistä liikkumistilaa eikä sen toimintaa byrokratisoida liiaksi. 

Helsingin yliopiston taloustieteen lahjoitusprofessuurit