Kuka hyötyy puuplantaaseista, metsäekonomian tutkija kysyy

Väitöskirjatutkija haastatteli paikallisia ihmisiä kolme kuukautta Uruguayssa ja toisen mokoman Etelä-Afrikassa. Hän halusi tietää, miten puuntuotanto teollisissa viljelmissä vaikuttaa elinoloihin ja politiikan tekoon.

— On aika paljon näyttöä siitä, etteivät poliitikkojen lupaukset puuplantaasien hyödyistä toteudu, Malkamäki sanoo.

Hän keskittyikin metsäekonomian alaan kuuluvassa tarkastelemaan, minkälaiset arvot ja näkemykset ohjaavat teollista puuntuotantoa. Suotuisilta ne eivät näytä ainakaan paikallisten asukkaiden ja ympäristön kannalta. Ihmiset voidaan helposti työntää syrjään plantaasien tieltä, koska maankäyttöoikeudet ovat monessa osassa maailmaa epäselvät.

— Teolliset puupellot aiheuttavat usein enemmän elinkeinojen menetyksiä kuin luovat uusia työpaikkoja.

Ympäristövaikutukset kiinnostavat

Malkamäen väitöskirja kokoaa yhteen neljä aiempaa osatutkimusta. Kiinnostus puuntuotantoon heräsi jo graduvaiheessa. Väitöstutkimuksen johtopäätökset herättelevät myös suomalaisia puuntuottajia.

— Työtäni motivoi laajempi kysymys puuntuotannon ympäristövaikutuksista sekä plantaasien ja yhteisöjen tavoitteiden yhteensovittamisesta. Siksi aiheeni on myös politiikan tutkimusta.

Kuka lopulta päättää ja hyötyy puuplantaaseista?

Malkamäki aikoo pyrkiä tutkijatohtorin uralle, koska uteliaisuus aihetta kohtaan vain kasvoi väitöskirjatyön aikana. Hän pohtii paljon puunviljelyn oikeudenmukaisuuskysymyksiä.

— Teema, jota huomaan toistavani kollegoille ja kavereille, on maastopalojen ja niihin liittyvien riskien hallinta.

Malkamäki haluaisi tutkimustyön nojaavan jatkossa vahvemmin akateemiseen yhteistyöhön, koska väitöskirjatyön tekeminen on ollut melko yksinäistä uurastusta.

— Toivon, että tutkimuksessa olisi tilaa ja aikaa tutkijoiden väliselle luovalle vuorovaikutukselle.

Haastattelu on ilmestynyt Yliopisto-lehden Minä toivon -palstalla 10 /2019.