Yritykset eivät kauppaa tuotteitaan vain tavallisille kuluttajille kotitalouksiin, eivätkä konsernit käy kauppaa vain toisten konsernien kanssa. Leijonanosa maailmankaupasta käydään yrityskonsernien sisällä — mahdollisesti jopa yli puolet kaikesta kaupasta.
Samaan konserniin kuuluvien tytäryritysten pitäisi periaatteessa käyttää markkinaehtoisia hintoja. OECD ja oikeusistuimet totesivat kuitenkin jo 1960-luvulla, että markkinaehtoisten hintojen löytäminen saattaa olla mahdotonta, sillä vastaavia tuotteita ja palveluita ei aina markkinoilla liiku. Niinpä yhtiöiden sallittiin käyttää erityisiä kaavoja tytäryhtiökaupan hinnoittelussa.
‒ Suuri osa hinnoista on käytännössä tällä tapaa suunniteltuja, mutta tytäryhtiökaupasta puhuttaessa oletetaan silti usein, että se voidaan rinnastaa mihin tahansa markkinoihin, sanoo Matti Ylönen, joka tekee maailmanpolitiikan väitöskirjaa valtiotieteelliseen tiedekuntaan työotsikolla The Politics of Corporate Tax Information.
Vääristellyt hinnat vaikuttavat veroihin
Tytäryhtiökaupassa käytetyt erityiset siirtohinnat eivät Ylösen mukaan tosiasiassa läheskään aina perustu siihen, että markkinahinnan määrittely olisi mahdotonta. Hintoja vääristellään usein verojen välttämiseksi.
Ylönen ja hänen väitöstyönsä ohjaaja, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen pokkasivat viikonloppuna jaetun ensimmäisen palkinnon Yalen yliopiston tiedeartikkelikilpailussa, joka on nimetty talousnobelistin ja Harvardin taloustieteen professorin, Amartya Senin, mukaan. Kilpailun teemana olivat harmaan talouden rahavirrat ja verojen välttely.
Ylönen ja Teivainen tarkastelivat voittoartikkelissaan juuri tytäryhtiökauppaa ja siihen liittyvää verosuunnittelua — poliittisen talouden tutkimuksen näkökulmasta.
Markkinat joita ei oikeasti ole
‒ Ajatus on, että tytäryhtiöt kävisivät kauppaa niin sanotusti käsivarren mitan päässä toisistaan. Vuosikymmeniä on kuitenkin tiedetty, etteivät yritysten sisäisen kaupan säännöt todellisuudessa luo markkinoita yritysten sisälle. Sääntely on tässä suhteessa epäonnistunut, Ylönen sanoo.
Ylösen ja Teivaisen mukaan puheet yritysten sisäisistä markkinoista sisältävät myös ideologisen juonteen, joka auttaa ylläpitämään nykyistä, toimimatonta järjestelmää.
‒ Adam Smithin ajatus markkinoiden näkymättömästä kädestä on herättänyt kriittistä keskustelua jo vuosisatoja. Ajatus käsivarren mitan etäisyydeltä kauppaa käyvistä tytäryhtiöistä on yhtä lailla kiistanalainen, mutta tätä puolta ei ole aiemmin ymmärretty riittävästi.
Monikansallinen yritys kokonaisuutena verolle
Amartya Sen -kilpailussa etsittiin konkreettisia ratkaisuja kansainvälisen veronkierron ja verojen välttelyn ongelmiin.
‒ Nykysääntöjen ideologisen puolen tajuaminen auttaisi ajamaan parempia ratkaisuja, Ylönen uskoo.
‒ Yksi keskeinen EU:ssakin keskusteltu aloite olisi verottaa monikansallisia yrityksiä yhtenä kokonaisuutena. Tämän jälkeen verotulot jaettaisiin valtioille yhdessä sovitun kaavan avulla. Näin voitaisiin sivuuttaa keinotekoiset järjestelyt.
Matti Ylönen työskentelee tällä hetkellä Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksen vetämässä Suomen Akatemian tutkimushankkeessa ja on aiemmin julkaissut kirjoja muun muassa veroparatiiseista, velkakriisistä ja konsulttidemokratiasta. Teivo Teivainen puolestaan on lukuvuodet 2014-2016 vapaalla professorintehtävästään ja työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa.