Kryptolouhinnan liiallista energiankulutusta voisi korjata verotuksella

Kryptovaluuttojen ympäristöhaitat nousevat keskiöön, kun tarkastellaan kryptovaluuttamarkkinoilla käytössä olevan lohkoketjuteknologian käytännöllisyyttä. Louhinta muistuttaa "arms-racea" eli kilpavarustelutilannetta, jossa jokainen louhija nostaa tarpeettomasti omaa kapasiteettia.

Lopputuloksena on turhan iso energiankulutus, joka tekee lohkoketjusta vain marginaalisesti turvallisempaa, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

– Tämä on huolestuttava ilmiö kryptovaluuttojen toimivuuden ja käytännöllisyyden kannalta. Toisaalta se avaa oven haittaverotuksen käyttöön ulkoisvaikutuksen vähentämiseksi, mikä voisi korjata tilannetta, sanoo väitöskirjatutkija Jorge Soria Helsingin yliopistosta.

Käytännössä lohkoketju on verkko, jossa lukuisat sitä tukevat palvelinkoneet ovat toisiinsa yhteydessä internetin kautta.

Väitöksen mukaan monilla on lohkoketjuprotokollassa sisäänrakennettu ongelma, joka voi aiheuttaa pullonkaulan transaktioiden määrässä.

– Tämä on hyvin merkittävä tieto, sillä lohkoketjut ovat muutenkin hidas järjestelmä, Soria kertoo.

Tutkimuksesta ilmenee, että louhijoilla on intressejä hidastaa toimivuutta entisestään, jotta käyttäjät tarjoavat isompia transaktiomaksuja.

– Sen seurauksena maksujärjestelmä ruuhkautuu ja on hidas. Lisäksi tämä pahentaa jo olemassa olevaa ympäristöhaittaa, sillä jokaisen transaktion energiajälki nousee, Soria sanoo.

Kustannukset hillitsevät huijausyrityksiä

Perinteisesti lohkoketjuteknologiassa keskeisin huoli on kohdistunut tuplatransaktioiden vaaraan. Teknisesti on mahdollista, että riittävän suuri louhija voi huijata käyttämällä kryptovaluutan yksikköjä useamman kerran. Lohkoketjun sisältöä pystyy väärentämään, kun yksi osapuoli hallitsee yli 50 prosenttia laskentatehosta.

–  Kannustimet toimia näin ovat hyvin rajallisia, sillä näille suurille tekijöille tulee samalla isompi kustannus, Soria toteaa.

Tutkielman pääteemana on tietotekniikkaan pohjautuvien lohkoketjumekanismien ja ihmisten käyttäytymisen välinen vuorovaikutus. Väitöskirjassa esitetään lohkoketjuteknologian taloustieteelliset rakenteet ja tutkitaan siihen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet.

Vuonna 2008 syntynyt lohkoketjuteknologia on merkittävimpiä tietojenkäsittelyinnovaatioita viime aikoina. Kuitenkin siihen liittyy merkittäviä haasteita, kuten kestävien lohkoketjuprotokollien kehittäminen ja niiden kannustinmekanismien tarkastaminen.

*******************************

Jorge Jesús Soria Ruiz-Ogarrio väittelee 11.11.2022 kello 14.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Mining Incentives in Proof-of-Work Blockchain Protocols". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, PIII, Yliopistonkatu 3.

Vastaväittäjänä on Research Assistant Professor of Economics William Phan, North Carolina State University, ja kustoksena on Hannu Vartiainen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences / Department of Political and Economic Studies, University of Helsinki. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.



Väittelijän yhteystiedot:

Jorge Jesús Soria Ruiz-Ogarrio

Puh. 045 6312362

jorgesro@gmail.com