- Leimautumisen pelko ja huoli siitä, että yhteiskunnan tarjoamat resurssit joudutaan jakamaan yhä suuremman joukon kanssa, saattavat toimia erottavana tekijänä, sanoo väitöskirjatutkija Lidia Gripenberg.
Väitöstyö on ensimmäinen laaja antropologinen tutkimus eri romaniryhmien vuorovaikutuksesta Suomessa ja yleensä. Gribenberg on tutkinut Suomessa, pääosin pääkaupunkiseudulla yli 500 vuoden ajanjaksolla asuneiden romanien vuorovaikutusta Itä-Euroopan romanien kanssa.
Romanien vuorovaikutus riippuu lukuisista asioista kuten eri ryhmittymien ja perheiden sisäisestä sosiaalisesta rakenteesta ja yksilöiden luonteesta. Myös uskonnollinen, kansallinen ja ammatillinen identiteetti, mahdolliset ulkoiset uhkatekijät sekä konkreettisen tilanteen luomat edellytykset vaikuttavat romanien keskinäiseen kanssakäymiseen.
- Romani-identiteetti, uskonnollinen vakaumus sekä kansallisuus ovat näistä keskeisimpiä, tutkija tarkentaa.
Valtaväestö ei tunnista Itä-Euroopan romaneja
Monet Helluntaiherätykseen kuuluvat Suomen romanit ovat olleet yhteydessä Itä-Euroopan romanien kanssa "rautaesiripun" murtumisen vuoden 1989 jälkeen. Näiden ihmisten suhde muuttui vuoden 2007 alussa, kun Bulgaria ja Romania liittyivät EU:hun ja näiden maiden kansalaiset saivat mahdollisuuden matkustaa ja etsiä työtä Suomesta.
- Kristillisen vakaumuksen omaavat Suomen romanien järjestöt, sekä yksittäiset perheet ja henkilöt ovat tarjonneet monelle Itä-Euroopan romaneille humanitaarista apua, sekä aktiivisesti toimineet heidän kotouttamiseksi Suomessa.
Nykyään Suomessa asuu useita satoja Itä-Euroopan romaneita, jotka ovat löytäneet paikkansa yhteiskunnassa. Useimmiten valtaväestö ei tunnista heitä romanitaustaisiksi.
- Moni katsoo myös viisaimmaksi piilottaa romani-identiteettinsä arjessa, leimautumisen ja syrjinnän pelossa, Gripenberg toteaa.
Tutkimus perustuu etnografiseen kuvaukseen Suomen ja Itä-Euroopan romanien kohtaamisista Suomessa, jotka tapahtui 14 kuukauden kenttätyön aikana (2014-2015). Tutkijalla on yli 20 vuoden kokemus ystävyydestä Suomen- ja Bulgarian romanien kanssa, sekä puolentoista vuoden kokemus sosiaalityöstä Suomen romanien keskuudessa. Tutkimus edistää identiteetin ymmärtämistä jatkuvana tunnistamisprosessina, sekä ymmärrystä hengellisyyden roolista ihmisten elämänpolun muodostamisessa.
Itä-Euroopan romaneilla tutkimuksessa tarkoitetaan romaniryhmiä, perheitä tai yksilöitä, jotka ovat viime vuosina muuttaneet Suomeen tai jotka vierailevat Suomessa toistuvasti Euroopan entisistä sosialistivaltioista, lähinnä Bulgariasta ja Romaniasta.
**********************************
MSc Lidia Gripenberg väittelee 28.9.2019 kello 10.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ""THEY LOOK ME IN THE EYES AND I SMILE AND THEN WE KNOW" - The Interaction of Finnish Roma and East European Roma in Finland". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin Yliopisto, Porthania, auditoriuo PIII, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on Sigrid Rausing Professor Joel Robbins, University of Cambridge, ja kustoksena on professori Sarah Professor Green.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences 120. Väitöskirjaa myy Unigrafia Bookstore. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Lidia Gripenberg
Puh. 029 4140975
lidia.gripenberg@helsinki.fi