Helmikuussa Ukrainan hallitus nimitti Georgian entisen presidentin Mikheil Saakašvilin johtamaan uudistuksia valvovaa ulkomaisten neuvonantajien ryhmää. Saakašvili kunnostautui viime vuosikymmenellä kitkemällä etenkin poliisin ja oikeuslaitoksen korruptiota kotimaassaan, mutta ajoi maansa törmäyskurssille Venäjän kanssa.
Ukrainaan on nimitetty viime kuukausina myös kolme ulkomaalaistaustaista ministeriä. Hallitus toivoo heiltä vetoapua uudistusten läpiviemiseen, siinä missä monilla kotimaisilla poliitikoilla näyttää olevan liikaa sidonnaisuuksia omiin eturyhmiinsä.
‒ Korruption vastaisen taistelun näkökulmasta tämä on ymmärrettävää, arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Mark Teramae.
‒ Samalla se välittää huonon kuvan omille kansalaisille: eikö 40 miljoonan asukkaan maasta löydy edes kymmentä ihmistä, jotka eivät olisi korruptoituneita?
Donetskin ja Luhanskin romahdus
Transparency Internationalin maailmanlaajuisessa listauksessa Ukraina on 142. sijallaan Euroopan korruptoitunein maa Venäjän (136.) ohella. Korruption kitkeminen oli viime vuoden alussa mielenosoittajien tärkeimpiä vaatimuksia Kiovan keskusaukiolla, Maidanilla.
Korruption vähentäminen vahvistaisi Ukrainan horjuvaa taloutta. Ukrainan valuutan hryvnian kurssi on romahtanut, ja varallisuus virtaa ulos maasta. Talous supistui viime vuonna 7,5 prosenttia, ja tälle vuodelle tutkimuslaitokset ennakoivat keskimäärin neljän prosentin laskua.
‒ Kuva ei ole tosin onneksi koko maassa aivan niin musta kuin makrotalouden luvut antavat ymmärtää, Suomen Pankin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen sanoo.
Romahdus on ollut erityisen suuri sodan repimillä Donetskin ja Luhanskin alueilla. Muualla Ukrainassa valuutan heikkeneminen on jopa parantanut tehtaiden vientinäkymiä.
Teramae ja Korhonen puhuivat torstaina 26.2. Aleksanteri-instituutin järjestämässä keskustelutilaisuudessa Tiedekulmassa.