Koronakevään jälkeen kansalaisilla on valmiutta talous- ja työllisyyspoliittisiin uudistuksiin

Kansalaiset tiedostavat koronan tuomat talousongelmat hyvin ja ovat varautuneet myös verojen korotuksiin, käy ilmi “Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU)” -tutkimushankkeen kyselytutkimuksesta. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää valtioneuvoston budjettiriihen alla, mitä poliittisia ratkaisuja suomalaiset suosivat koronakevään jälkeen, ja mitä erityisesti työllisyyspolitiikalta odotetaan.

Koronaa pidetään uhkaavana ongelmana (70 %), mutta samalla katsotaan, että sitä pitäisi hillitä jatkossa siten, että talous ja työllisyys eivät kärsi liikaa (68 %). Myös yritystukia kannatetaan.

Koronan aiheuttamista vaurioista kannetaan kollektiivista vastuuta: 40 prosenttia on sitä mieltä, että veroja voi korottaa, jotta koronakriisin aiheuttama lasku valtiontaloudelle saadaan hoidettua. Lähes 70 prosenttia kansalaisista haluaisi ottaa progressiivisen verotuksen käyttöön myös pääomatulojen osalta. Kuitenkin kolmasosa katsoo, että valtion velkaantumisen hillitsemiseksi ei tule ryhtyä erityisiin menoleikkauksiin.

Työllisyyttä nostavista toimista eniten kannatusta saa kannatusta toisen asteen opintojen maksuttomuus ja Ruotsin mallin mukainen osatyökykyisten työttömien työllistämisen tukemiseksi perustettava julkisesti hallinnoitu konserni ja paikallisen sopimisen lisääminen.

– Tulos kertoo pitkälti siitä, että työllistymisen esteenä nähdään usein vaikeus löytää sopivia työpaikkoja. Yllättävänä voi pitää 70 prosentin kannatusta niin sanotulle Ruotsin mallille, sanoo hankkeen johtaja, professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta.

Myös paikallinen sopiminen ja ansiosidonnaisen tuen porrastaminen saivat kannatusta. Samaten nuorten koulutukseen haluttiin satsata. Toisaalta työajan pidentäminen tyrmättiin täysin, sillä vastaajista 77 prosenttia vastusti keinoa.

– Eri puolueiden kannattajien välillä on suurta hajontaa ja hallituspuolueiden erot näkyvät monissa vastauksissa. Kompromisseja on siis rakennettava, jotta hallitus pysyisi kasassa, kertoo hankkeen tutkija, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass.

”Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU)” -tutkimushankkeen laatimassa ja Taloustutkimuksen toteuttamassa kyselyssä haastateltiin 2106 henkilöä 31.8.–3.9.2020. Kysely tehtiin internetpaneelissa, ja kerätty otos edustaa Suomen aikuisväestöä (15 vuotta täyttäneet). Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lisätietoja:

Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass, Helsingin yliopisto, puh. 050 448 4399

Professori Anu Kantola, Helsingin yliopisto, puh. 050 583 4644

Tutkimusjohtaja Juho Rahkonen, Taloustutkimus, puh. 050 375 9008