Suomessa erityisesti hyvinvoiva keskiluokka on innostunut jakamistalouden palveluista, joita kuluttajat luovat ja jakavat aktiivisesti toistensa kanssa. Erilaiset sosiaalisen median kierrätysryhmät ja lähipalvelut ovat osa keskiluokan paremman maailman tavoittelua ja aktivismia yhteiskunnan uudistamiseksi, ilmenee Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen selvityksestä.
Taustalla vaikuttavat digitalisaatio ja pyrkimys ekologiseen elämäntapaan, joiden yhdistelmä kiinnostaa kuluttajia tässä ajassa. Enää käytetyn tavaran ostaminen ei leimaa ihmistä köyhäksi, vaan kirpputoreista on tullut paikkoja tehdä löytöjä sekä kohdata samanmielisiä ekologisen ja taloudellisesti kestävän kulutuksen tavoittelijoita.
– Talouden reiluus ja yhteiskunnan parantaminen sekä mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin kiinnostaa suomalaisia. Vertaiskauppa on kasvanut merkittäväksi talouden ilmiöksi ja muuttanut markkinoita, Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Päivi Timonen sanoo.
Kapitalistiseen ansaintaan perustuvat palvelut eivät ole haastaneet markkinoita samalla tavoin, vaan esimerkiksi jakamiseen perustuvissa majoitus- ja rahoituspalveluissa kuluttajat ovat kiinnostuneita palveluvalikoiman laajenemisesta sekä aiempaa edullisemmista palveluista.
– Käytetyn tavaran kauppa on merkittävä keino edistää kestävää kulutusta, Timonen toteaa.
Julkisen sektorin pitäisi osallistua enemmän
Osin jakamistalous on lahjataloutta, jossa avunanto perustuu vapaaehtoisuudelle. Avunannon verkostot ovat usein sukulaisten, ystävien ja naapurien välistä vaihtoa, ja erityisesti lapsiperheiden yhteisöllistä auttamista.
Julkisen vallan tehtävänä on huolehtia, että kaikki voivat hyötyä jaetusta avusta.
– Valtion ja kuntien kannattaisi osallistua jakamistalouden kehittämiseen ja palveluiden tarjontaan. Ne voisivat esimerkiksi koordinoida ja verkostoida paikallisia palvelualustoja tai ohjata ihmisiä niiden käyttäjiksi. Tällä hetkellä on merkkejä siitä, että vapaaehtoinen apu ja verkostot kasautuvat hyväosaisemmille, professori Henrietta Grönlund katsoo.
Ohjauksen ulotettava lonkeronsa yli sektorirajojen
Arvioissaan jakamistalouden kehityksestä Suomessa Helsingin yliopiston tutkijat suosittavat, että on tärkeä tunnistaa jakamistalouden monenlaiset toimintamallit, kun valmistellaan toiminnan sääntelyä ja tukea.
– Jakamistalouden ohjauksen on ylitettävä hallinnon sektorirajat ja sen on ulotuttava elinkeinopolitiikasta kaupunki- ja sosiaalipolitiikkaan, korostaa yliopistotutkija Pasi Mäenpää.
– Verotuksessa jakamistaloutta tulee lähestyä uudenlaisena taloutena. Esimerkiksi aikapankeissa vaihdettavien palvelujen ei tulisi olla veronalaisia vaan ihmisiä tulisi kannustaa huolehtimaan toisistaan, Mäenpää jatkaa.
Tutkijoiden arviot perustuvat Tilastokeskuksen syksyllä 2019 keräämään kyselyyn, jossa selvitettiin kotitalouksien jakamistalouden palvelujen käyttöä. Kysely oli kotitalouskohtainen ja perustui satunnaisotantaan koko Suomen 18-65 -vuotiaasta väestöstä ja vastaajia oli 1343.
Julkaisu:
Kuluttajat ja kansalaiset jakamistaloudessa – tutkijapuheenvuoroja jakamistalouden kehityksestä. Työ- ja elinkeinoministeriö. Oppaat ja julkaisut 2020:3. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-581-2
Lisätietoja:
tutkimusjohtaja Päivi Timonen, Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus, puh. 050 3433138
paivi.timonen@helsinki.fi
professori Henrietta Grönlund, Helsingin yliopisto, puh. 050 3148772
henrietta.gronlund@helsinki.fi
yliopistotutkija Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, puh. 050 353 9078
pasi.maenpaa@helsinki.fi