Juridiikan osaamista Meksikoon, Kiinaan ja Venäjälle

Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani María Leoba Castañeda Rivas meksikolaisesta korostaa tiedekuntansa pyrkimystä kansainvälistyä. Hän pitää Helsingin yliopistoa kiinnostavana kumppanina.

‒ Meksikon ja Suomen yhteistyö oikeustieteen alalla alkoi nähdäkseni surmatun kansalaisaktivistin Jyri Jaakkolan tapauksen jälkimainingeista, kun eräät meksikolaiset tuomarit, lakimiehet ja yliopistoihmiset kiinnostuivat Suomesta ja ihmisoikeuksista, kertoo María Leoba Castañeda Rivasin helsinkiläinen kollega, dekaani Kimmo Nuotio.

‒ On kaunista, jos kauheasta rikoksesta voisi seurata jotakin hyvää.

Presidentin seurueessa merten taa

Oikeustieteilijöitä ja suomalaisen lakimieskunnan edustajia – Nuotion lisäksi varadekaani Jarna Petman, entinen Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg sekä entinen ylijohtaja Pekka Nurmi oikeusministeriöstä – vieraili maaliskuussa valtameren takana tutustumassa yliopistoihin ja tuomioistuimiin.

Käynti johti päätökseen tiedekuntatason yhteistyöstä Helsingin yliopiston ja UNAMin välillä. UNAM on Latinalaisen Amerikan merkittävimpiä yliopistoja, kansainvälisten rankingien perusteella kaikkein paras.

Yliopiston rehtori Jukka Kola on parhaillaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön Meksikon-matkalla, jonka aikana yhteistyösopimus allekirjoitetaan. Sopimus avaa helsinkiläisopiskelijoille ja -tutkijoille mahdollisuuksia Latinalaiseen Amerikkaan.

Samalla tuetaan muidenkin tiedekuntien kansainvälistymistä. Esimerkiksi metsäalan kolmikymmenvuotista yhteistyötä Meksikon ja Suomen välillä aktivoidaan uudelleen pääjohtaja Jorge Rescala Pérezin ja Helsingin yliopiston johtajan, professori Markku Kannisen .

‒ On tärkeää olla mukana kehittyvien talouksien ja yhteiskuntien muutosprosessissa, mikä on hyvin avartavaa, eräänlaista globaalia yhteiskunnallista vuorovaikutusta, Nuotio arvioi ja korostaa Latinalaisen Amerikan suurten yhteiskuntien vauhdikasta kehitystä.

Toiveikkuutta ja kulttuurin voimaa

Euroopan rajojen ulkopuolella oikeusjärjestelmän haasteet ja ongelmat ovat heti suuremmissa mittaluokissa. Keski-Aasian tasavalloissa demokratialla ei ole pitkiä perinteitä ja demokratiakehitys on ollut heikkoa. Meksikossa taas on länsimaisen oikeusvaltion rakenteet ja edellytykset sekä vahva presidenttivalta, mutta oikeusvaltioyhteiskuntaa ei ole saatu toimimaan.

‒ Korruptiota on runsaasti, pimeää työvoimaa käytetään yleisesti, julkinen koulutusjärjestelmä on heikko, ihmisoikeuksia loukataan ja huumekartellit hallitsevat tiettyjä alueita, Kimmo Nuotio luettelee Meksikon haasteita.

‒ Tästä syntyy huono kehä, josta on työlästä päästä pois. Toisaalta talous on kehittynyt ja ihmiset odottavat tulevaisuudelta parempaa. Toiveikkuutta on ilmassa. Meksikon kulttuuriperinne on uskomattoman voimakas.

Keski-Aasian tasavalloissa taas Helsingin yliopiston osallistui ulkoministeriön , jossa parannettiin heikoimpien ihmisryhmien asemaa. Yhteistyötä on käynnistelty myös Moskovassa ja Pietarissa.

Työoikeutta ja yhdenvertaisuutta

Eurooppalaisen yhteistyön ohella Helsingin oikeustieteilijät ovat tällä hetkellä aktiivisimmin yhteydessä Kiinaan ‒ etunenässä Oikeustieteen instituuttiin sekä . Opiskelijavaihto on lähtenyt hyvin käyntiin ja tutkimusyhteistyötä tehdään muun muassa työoikeudessa.

Kansainvälinen yhteistyö kiinnostaa joka puolella maailmaa eikä markkinointiponnistuksia Nuotion mukaan tarvita: aktiivinen löytää helposti innostuneita kumppaneita. Työsarkaa riittää muun muassa oikeusvaltiokehityksen, ihmisoikeuksien ja oikeusvertailun aloilla.

Suomeen, Helsingin yliopistoon ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan kohdistuviin yhteistyöodotuksiin onnistutaan vastaamaan vain ylläpitämällä vahvaa perusjuridiikan osaamista ja kykyä oikeusvertailuun, Nuotio sanoo. Vahva perustutkimus on ohittamattoman tärkeää.

.