Jihadistinen toiminta ja verkkoviestintä lisääntyivät Suomessa 2010-luvulla

Jihadistisessa toiminnassa mukana olleiden määrä on lisääntynyt merkittävästi Suomessa 2010-luvulla. Suurin osa toiminnasta on kuitenkin edelleen varsin pienimuotoista ja väkivallatonta värväyksen ja rahoittamisen kaltaista tukitoimintaa. Myös Suomeen liittyvä jihadistinen verkkoviestintä lisääntyi tällä vuosikymmenellä. Helsingin yliopisto on sisäministeriön toimeksiannosta tehnyt kaksi tutkimusta, jotka käsittelevät näitä aiheita.

- Jihadistisesta liikehdinnästä puhutaan nykyisin paljon, mutta siitä on Suomen osalta ollut tähän asti hyvin vähän tutkimustietoa. Tutkimusprojektien tavoitteena on ollut muodostaa yleiskuva jihadistisen toiminnan muodoista Suomessa, sanoo yliopistonlehtori Leena Malkki Helsingin yliopistosta.

Suurin yksittäinen jihadistisen liikehdinnän kehittymiseen vaikuttanut tekijä on ollut Syyrian ja Irakin konflikti sekä Isisin ns. kalifaattiprojekti, joka on mobilisoinut uusia aktivisteja sekä yhdistänyt eri taustoista tulevia kannattajia ja aktivisteja. Syyrian ja Irakin konfliktin sekä Isisin inspiroima kasvuvaihe vaikuttaa nyt olevan pääosin ohi.

Konfliktialueelle matkustaminen yleistyi 2010-luvulla. Syyrian ja Irakin konfliktin aikana suojelupoliisi tunnisti yli 80 konfliktialueelle matkustanutta henkilöä, mutta todellinen lukumäärä oli todennäköisesti suurempi. Suomeen on palannut takaisin parikymmentä henkilöä ja konfliktin aikana on saanut surmansa arviolta 20 vierastaistelijaa. Valtaosa jihadistisessa toiminnassa mukana olevista on edelleen miehiä. Naisten lisääntyneestä kiinnostuksesta ja osallistumisesta jihadistiseen liikehdintään on kuitenkin viitteitä myös Suomessa. Selvimmin tämä on havaittavissa Syyriaan ja Irakiin lähteneiden kohdalla.

Vakavasti otettavia iskuyrityksiä tai iskusuunnitelmia ei ole julkisesti tiedossa

Ainoa Suomessa tapahtunut jihadistinen isku on Turun puukotusisku elokuussa 2017. Iskun tekijällä ei tiettävästi ollut juurikaan yhteyksiä jihadistisesta toiminnasta kiinnostuneiden verkostoihin Suomessa. Julkisesti ei ole tiedossa vakavasti otettavia iskuyrityksiä tai iskusuunnitelmia. Tiedossa on useita tapauksia, joissa iskuilla on uhkailtu verkossa, mutta nämä ovat osoittautuneet perättömiksi.

Turvapaikanhakijoiden saapuminen Suomeen vuosina 2015⎼2016 on lisännyt sellaisten henkilöiden määrää, joilla on yhteyksiä jihadistiseen toimintaan. Julkisten lähteiden pohjalta on kuitenkin vaikeaa arvioida tarkemmin, miten tämä on vaikuttanut Suomen tilanteeseen. Vaikka viime vuosina on nähty aiempaa laajempaa verkostoitumista jihadistisesta ajattelusta ja toiminnasta kiinnostuneiden keskuudessa, jihadistinen toiminta on Suomessa edelleen enimmäkseen hajanaista eikä kovin organisoitunutta.

Jihadistinen verkkoviestintä on siirtynyt suljetuille alustoille

Myös Suomeen liittyvä jihadistinen verkkoviestintä lisääntyi 2010-luvulla ja vuosikymmenen puolivälissä sitä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomalaisia esiintyi Isisin aineistoissa, ja Suomessa asuneet henkilöt tuottivat ja levittivät jihadistista aineistoa myös suomeksi. Tämä heijastaa Suomeen liittyvän jihadistisen liikehdinnän yleistä kehittymistä. Suomeen liittyvän viestinnän määrä oli kuitenkin edelleen kansainvälisesti katsoen verrattain vähäinen.

Nyt julkaistu tutkimus käsittelee Suomeen liittyvää jihadistista verkkoviestintää vuosina 2014⎼2018. Tarkastelu keskittyy tänä ajanjaksona avoimesti verkossa saatavilla olleeseen jihadistiseen aineistoon. Avoimen jihadistisen verkkoviestinnän määrä on vähentynyt merkittävästi viimeisen kolmen vuoden aikana, kun teknologiayritykset ovat alkaneet aktiivisesti poistaa väkivaltaan kehottavaa tai sitä ylistävää verkkoaineistoa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tutkimuksessa käsitelty aineisto ei ole enää saatavilla verkossa.

Avoimen verkkoviestinnän vaikeuduttua jihadistinen verkkoviestintä on siirtynyt suljetuille ja salatuille kanaville. Tutkimuksen yhteydessä havaittiin merkkejä siitä, että myös Suomeen liittyvän jihadistisen aineiston jakamista ja siihen liittyvää vuorovaikutusta on tapahtunut ja saattaa edelleen tapahtua näillä suljetuilla ja salatuilla kanavilla.

Jihadistisen verkkoviestinnän vaikutus Suomeen ei rajoitu Suomi-sidonnaiseen aineistoon. Verkkoviestintää tuotetaan lukemattomilla eri kielillä, ja sitä kulutetaan usein muillakin kielillä kuin pelkästään omalla äidinkielellä. Jihadistisen verkkoviestinnän tuottajat ja kuluttajat eivät ole useinkaan samasta maasta vaan ovat osa kansainvälistä liikehdintää ja yhteisöä.

 

Julkaisut:

Jihadistinen liikehdintä Suomessa

Jihadistinen verkkoviestintä ja Suomi

Lisätietoja:

kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, p. 040 595 57 60, tarja.mankkinen@intermin.fi

yliopistonlehtori Leena Malkki, p. 050 318 21 58, leena.malkki@helsinki.fi

tutkija Juha Saarinen (juha.saarinen@kcl.ac.uk, Jihadistinen liikehdintä Suomessa -tutkimus)

yliopistotutkija Matti Pohjonen (mp41@soas.ac.uk, Jihadistinen verkkoviestintä ja Suomi -tutkimus)