Kun Suomen hallitusmuoto oli vielä avoin keväällä 1919, Suomen valtionhoitajana toimi kenraali, vapaaherra Gustaf Mannerheim. Itsenäisen Suomen ensimmäisessä yliopistollisessa promootiossa 31.5.1919 Mannerheimille myönnettiin kunniatohtorin arvo. Kunniatohtorit, eli entisen valtionhoitajan P. E. Svinhufvudin ja G. Mannerheimin, valitsi filosofinen tiedekunta vuonna 1919 lujittaakseen valtiovallan ja yliopiston suhteita. Tämä valinta oli erityisen symbolinen vapaalle Suomelle, uudelle valtiolle.
Mannerheimin tytär Sophy Mannerheim sai kunnian tulla valituksi promootion yleiseksi seppeleensitojattareksi, vaikka sellaiseksi valittiin yleensä virkaiältään vanhimman professorin tytär.
Talvisodan takia yliopisto vietti 300-vuotisjuhlallisuuksiaan vasta syyskuussa 1940 lukuvuoden avajaisten yhteydessä. Kiittääkseen isänmaan vuoksi tehdyistä uhrauksista ylipäällikkö antoi päiväkäskyssään yliopistolle Vapaudenristin liitettäväksi yliopiston sinettiin.
Mannerheim arvosti sivistystä
Mannerheim arvosti sivistystä ja osallistui usein yliopistossa pidettäviin tilaisuuksiin. Mannerheimilla oli suora puhelinyhteys yliopiston kanslerille ja hänen illallisilleen osallistui myös professoreita. Häntä kunnioitettiin Nylands Nationin ja synnyinseutunsa Varsinaissuomalaisen osakunnan kunniajäsenyyksillä Helsingin yliopistossa.
Helsingin yliopistomuseo järjestää Liekki ja miekka -näyttelyn yhteistyössä Mannerheim-museon kanssa. Esillä on esineitä Mannerheim-museosta kuten kunniatohtorin täydellinen promootioasu ja diplomi, sekä vuoden 1919 promootioon liittyviä painotuotteita ja valokuvia. Yliopistomuseon kokoelmista esille on tuotu muun muassa rehtorin käädyt ja vanha sinetti, jota muutettiin Vapaudenristin saamisen jälkeen. Tämä näkyi yliopiston ansiomitalissa ja -levykkeessä ja näkyy rehtorin käädyissä edelleen. Näyttelyssä on esillä myös yksityiskokoelmasta lainattu Mannerheimin promootiossa käyttämä miekka.
Mannerheim-museo julkaisee aiheesta 26.3. julkaisun nimeltä Miekka ja liekki.
Mannerheimin muisto elää
Mannerheimin muisto elää Helsingin yliopistossa yhä, sillä yliopisto on hiljattain saanut yhdessä Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa osittain Mannerheim-säätiön rahoittaman Venäjän turvallisuuspolitiikan Mannerheim-professuurin, jota hoitaa professori Katri Pynnöniemi Aleksanteri-instituutissa.
Mannerheim humanistisen tiedekunnan 375 humanistia-sivustolla