Siinä missä muut kehittyneet taloudet ovat viime vuosina nousseet laman pohjamudista, euroalueen työllisyyttä, kansantuloa ja sosiaalista hyvinvointia kuvaavat indikaattorit kertovat kriisin syvenevän.
Virallisten tilastojen mukaan miltei 125 miljoonaa eurooppalaista oli vuonna 2012 köyhyys- tai syrjäytymisuhan alla. ”Vakavasta aineellisesta puutteesta” kärsi 50 miljoonaa ihmistä, kymmenen miljoonaa enemmän kuin kolmea vuotta aiemmin.
EU:n jäsenmaiden välillä on toki suuria eroja. Suuri velkataakka, epäsuotuisa talouskehitys, vakavat sosiaaliset ongelmat ja joukkomaastamuutto kiusaavat pahimmin muutamia eteläisen ja itäisen Euroopan valtioita. Esimerkiksi Saksa ja Itävalta sen sijaan kasvattavat ylijäämiään.
Ennätyskuilu
László Andor, työllisyydestä ja sosiaalisista kysymyksistä vuodesta 2010 vastannut EU-komissaari, kuvailee jäsenmaiden välistä kuilua ennennäkemättömän suureksi.
Yliopistolla tiistaina 7. lokakuuta puhuneen Andorin mielestä Euroopan talous- ja rahaliiton rakenneviat ovat suurin yksittäinen syy talousvaikeuksiin ja sisäiseen epätasapainoon. Yhtenäisen rahajärjestelmän sääntöjen vuoksi hallitukset eivät ole pystyneet piristämään talouksiaan devalvoimalla tai velkaelvytyksellä. EU-alueen kokonaiskysyntä ole riittänyt pyörittämään talouden pyöriä.
Andorin mukaan työttömyysturva ja muut kysynnänvaihteluita tasaavat tulonsiirrot ovat avainasemassa.
– Eri maihin eri tavoin kohdistuviin ulkoisiin paineisiin ei pystytä vastaamaan tyydyttävästi, jos kaikkien on seurattava yhdenmukaisia talous- ja valuuttapoliittisia sääntöjä. Samojen sääntöjen noudattaminen, taloustilanteesta riippumatta, on kaventanut EU-maiden toimintamahdollisuuksia, Andor sanoi.
– Euroopan keskuspankin suppeat valtuudet rajoittavat sen mahdollisuuksia tasoittaa suhdennevaihteluita.
Vuosien odottelu on liikaa
Unkarilaiskomissaarin mukaan paljon puhutut rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä. Vain niillä voidaan turvata EU:n pitkän aikavälin toimintaedellytykset. Uudistusten vaikutukset näkyvät kuitenkin vuosien, jopa vusikymmennen viiveellä. Ensin onkin hänen mukaansa keksittävä jotakin muuta, kokonaiskysynnän piristämiseksi.
Koska valuuttaunionin säännöt ja joidenkin jäsenmaiden vastustus estävät EU:ta ryhtymästä huomattaviin kysyntää lisääviin toimiin, Andor katsoo niin sanottujen automaattisten vakauttajien olevan avainasemassa. Hän viittaa työttömyysturvaan ja muihin vastaaviin kulutuskysynnän vaihteluita tasaaviin tulonsiirtoihin.
EU:n kriisi on syventynyt ja pidentynyt, koska kriisin pahimmin kohtelemat maat ovat joutuneet leikkaamaan työttömyysturvamenoja ja muuta julkista taloutta.
EU-tason lamaturva
Komissaari Andorilla on tilanteen lievittämiseksi uusi idea: yhteinen EU-tason työttömyysvakuutus, jota täydennettäisiin kansallisilla järjestelmillä.
Hänen tulkintansa mukaan tällainen eurooppalainen perusturva ei rikkoisi valuuttaunionin sääntöjä, kunhan siinä tehtäisiin selvä ero rakenteellisen ja suhdannevaihteluista aiheutuvan työttömyyden välille. EU-turva koskisi vain jälkimmäistä.
– Mitä talouden kasvuun tulee, EU kokonaisuutena hyötyisi tällaisesta järjestelmästä sen toteutustavasta riippumatta. Mallinnukset osoittavat, että 20–25 vuoden aikajänteellä jokainen maa olisi jossain vaiheessa nettomaksajia ja jossain toisessa vaiheessa nettosaajia. Tilanteet muuttuvat.