Tiede on Hesarin pornoa, sanoo lehden päällikkötehtävistä hiljattain yrittäjäksi siirtynyt Paula Salovaara: tiedejuttuja luetaan paljon, ainakin verkossa.
Havainto saa tukea tänään 12.11. julkaistusta Tiedebarometri 2013 -tutkimuksesta, jonka mukaan tieteestä kiinnostuneiden suomalaisten osuus on kasvanut kahdeksan prosenttiyksikköä kolmen vuoden takaisesta. Myös kiinnostus talouteen, politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin on lisääntynyt vuodesta 2010.
Tiedettä koskevan tiedon lähteinä televisio ja radio ovat tärkeimmät, mutta internetin merkitys kasvaa nopeasti.
– On positiivista, että tutkimuksen mukaan kiinnostuneimpia tieteestä ovat nuoret 26–35-vuotiaat aikuiset, sanoo Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen.
– Voisiko siihen olla syynä tiedeviestimien ja -ohjelmien muuttuminen arkisemmiksi ja viihteellisemmiksi?
Tutkimus ja tavisnäkemys rinnakkain
Kansainvälisesti vertaillen suomalaisten luottamus tieteeseen on luja.
– Suomalaisilla on toisaalta hyvin realistinen käsitys tutkimuksesta, Väliverronen huomauttaa.
– Ei ajatella, että tiede yksin ratkaisee kaikki pulmat työttömyydestä ympäristöongelmiin, vaan avuksi tarvitaan myös taloutta ja politiikkaa.
Yksittäisissä kysymyksissä, kuten ravintosuositusten tai rokotuskeskustelun kohdalla, arvostus saattaa silti sakata. Väliverrosen mukaan tätä selittää muun muassa viestimien taipumus hakea vastakkaisia näkemyksiä, jolloin kuka tahansa asiantuntijaksi tarjoutuva pääsee näyttävästi esille.
Aina julkisia keskusteluja seuraavalle ei ole selvää, mikä ajatuksenvaihdossa on tieteen ääntä. Tiedebarometrissa tätä epävarmuutta on lähestytty väittämillä, joissa tieteen vastakohdaksi asetetaan esimerkiksi kansanparantajat, horoskoopit, ufot ja telepatia.
Yliopistolaiset tieteen julkkiksina
Barometri kertoo yllätyksettömästi, että tieteenaloista kiinnostavin on lääketiede. Myös ympäristön tila sekä esimerkiksi tietotekniikka ja geenitutkimus kiinnostavat. Naiset seuraavat miehiä enemmän kulttuuria ja viihdettä, miehet puolestaan enemmän urheilua ja talousasioita.
Varsin monet suomalaisten tuntemat tieteentekijät ovat Helsingin yliopistosta: Kari Alitalo, Jaakko Hämeen-Anttila, Ilkka Hanski, Liisa Keltikangas-Järvinen, Markku Kulmala ja Helena Ranta. Linus Torvalds ja Outi Hovatta ovat Helsingin yliopiston alumneja, ja Pekka Himanenkin väitellyt Helsingin yliopistossa. Leena Palotie on tunnetuin edesmennyt tieteenharjoittaja A. I. Virtasen jälkeen.
Tiedebarometri 2013 -tutkimuksen toteutti Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus Oy. Kirjalliseen kyselyyn vastasi 971 ihmistä. Tutkimus toteutettiin viidettä kertaa.