Elinkeinoelämän etujärjestöillä on vahva asema lakien valmistelussa

Elinkeinoelämän järjestöillä on Suomessa parhaat suorat yhteydet lakeja valmisteleviin virkamiehiin. Helsingin yliopiston ja Aarhusin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, miten eri järjestöt saavat äänensä kuuluviin poliittisten päätösten valmistelussa Suomessa, Tanskassa ja Britanniassa.

Tutkimuksen mukaan lakien valmisteluun vaikuttamisessa kunnostautuvat etenkin suuret järjestöt, jotka edustavat vakiintuneita julkisia instituu­tioita tai elinkeinoelämää. Kolme vahvinta superlobbaria Suomessa ovat Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto. Heikommalle jäävät yleiset kansalaisjärjestöt, erityisiä ihmisryhmiä edustavat järjestöt kuten potilasjärjestöt sekä urheilu- ja harrastusjärjestöt.



Elinkeinoelämän järjestöillä on parhaat suorat yhteydet valmisteleviin virkamiehiin. Kun Suomessa lakeja valmistelevat virkamiehet listasivat heihin eniten suorassa yhteydessä olleita järjestöjä, lähes puolet eli 46 prosenttia niistä kuului elinkeinoelämän järjestöihin.



Suorat yhteydenotot virkamiehiin ja erilaiset työryhmät ovat suomalaisille järjestöille erityisen tärkeitä. Näiden vaikuttamiskeinojen merkitys näyttää tutkijoiden mukaan kasvaneen, kun lakeja ei enää valmistella suurissa komiteoissa.

- Samalla lakien valmistelusta on tullut harmaa vyö­hyke, jossa on vaikea nähdä, kuka pääsee vaikuttamaan päätöksiin, professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta kertoo.

Eduskunnan merkitys pienempi Suomessa kuin parlamentin Tanskassa

 

Tanskassa ja Britanniassa yhteydenotot poliitikkoihin ovat järjestöille tärkeämpiä kuin  Suomessa.

Tutkimuksen perusteella näyttää myös, että Suomessa eduskunta ei ole yhtä keskeinen vaikuttamisen paikka kuin parlamentti Tanskassa. 

- Tämä voi  johtua siitä, että Suomessa valta keskittyy enemmistöhallituksiin, ja eduskunnan rooli on yleensä pienempi. Tanskassa vähemmistöhallitukset ovat riippuvaisia oppositiopuolueiden tuesta, sanoo tutkijatohtori Juho Vesa Helsingin yliopistosta. 

Jäsenyydet erilaisissa työryhmissä, neuvottelukunnissa ja vastaavissa elimissä ovat järjestöille tärkeämpiä Suomessa ja Tanskassa kuin Britanniassa.

- Tämä viittaa siihen, että korporatismi päätösten valmistelussa ja toimeenpanossa on Suomessa ja Tanskassa vahvempaa kuin Britanniassa, Vesa toteaa.

Tutkimuksessa korporatismilla tarkoitettiin järjestöjen vahvaa osallistumista valmisteluun ja toimeenpanoon.

Tutkimuksessa tehtiin laajat kyselyt järjestöille ja lakeja valmisteleville virkamiehille. Tutkimuksen pohjalta laadittu vertaisarvioitu artikkeli on ilmestynyt juuri Scandinavian Political Studies -lehdessä.

 

Lisätiedot:

Tutkijatohtori Juho Vesa

050-4484305

juho.vesa@helsinki.fi

Julkaisu:

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/1467-9477.12128