Tutkimuksessa nousi esiin joukko suuria supervaikuttajia, jotka pitävät eniten yhteyttä virkamiehiin lakien ja asetusten valmistelussa. Supervaikuttajien kolmen kärkenä ovat Suomen Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK.
Tulokset ovat Helsingin yliopiston juuri ilmestyneestä tutkimuksesta Kaikki mukaan? Avoin hallinto ja uudet osallistumismuodot (KAMU), joka selvitti, miten järjestöt pääsevät vaikuttamaan lakien ja asetusten valmisteluun. Kyselyihin vastasi lähes 1500 valtakunnallista järjestöä ja 256 säädösten valmisteluun osallistuvaa virkamiestä vuodenvaihteessa 2015–2016. Lisäksi tutkijat haastattelivat järjestöjen edustajia ja virkamiehiä. Tutkimuksen teetti valtioneuvoston kanslia.
Tyytymättömyyttä järjestöissä
Tulokset osoittavat, että monet suomalaiset järjestöt ovat tyytymättömiä siihen, miten niitä kuullaan poliittisten päätösten ja lakien valmistelussa. Parhaiten pääsevät mukaan suuret järjestöt sekä vakiintuneita instituutioita edustavat järjestöt, elinkeinoelämän järjestöt ja ammattiliitot. Niitä kaikkia kuullaan tiiviisti päätösvalmistelussa, ja ne ovat myös tyytyväisimpiä asemaansa valmistelussa.
Erityisesti elinkeinoelämän järjestöillä on vahva asema lakien valmistelussa. Virkamiehet olivat epävirallisessa vuorovaikutuksessa eniten elinkeinoelämän järjestöjen kanssa: lähes puolet eli 47 prosenttia kaikista virkamiesten mainitsemista järjestöistä edusti elinkeinoelämää. Huonommassa asemassa ovat sen sijaan kansalaisjärjestöt, jotka edustavat erilaisia ihmisryhmiä, sekä vapaa-ajan järjestöt ja ammatilliset ja tieteelliset seurat. Näistä järjestöistä alle kolmasosa on tyytyväisiä siihen, miten niitä kuullaan päätösten valmistelussa.
Valmisteluun läpinäkyvyyttä, osallistuminen helpommaksi
Tulokset osoittivat myös, että laaja ja aktiivinen kuuleminen auttaa lakiesityksiä menemään läpi eduskuntakäsittelyssä. Virkamiehet pitävät kuitenkin ongelmana erityisesti valmistelun tiukkoja aikatauluja ja niukkoja resursseja, jotka voivat kaventaa kuulemista: vain alle viidennes virkamiehistä koki, että lakien valmisteluun on varattu riittävästi resursseja.
Verkkokuulemiseen on kehitetty erilaisia tapoja, ja niitä tunnetaan varsin hyvin, mutta verkkokuuleminen ei ole kuitenkaan vielä lyönyt itseään läpi. Tutkimus ehdottaa, että valmistelussa voisi kokeilla esimerkiksi ”digikomiteoita”, joilla tärkeiden lakien valmistelun läpinäkyvyyttä lisättäisiin verkon avulla niin, että valmistelusta olisi helpompi saada tietoa ja siihen voisi myös halutessaan osallistua entistä helpommin.
”Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa” -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat laatineet valtiotieteiden tohtori Juho Vesa ja professori Anu Kantola, joka toimi tutkimushankkeen johtajana.
Lisätiedot:
VTT Juho Vesa, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, 050 448 4305, juho.vesa [at] helsinki.fi, ja professori Anu Kantola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, 050 583 4644
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta ja koko tutkimusraportti: http://tietokayttoon.fi