– Digitalisaatio sinänsä ei ole uusi asia, mutta se on saavuttamassa aivan uusia ulottuvuuksia – olemme nähneet vasta alun, toteaa oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Kimmo Nuotio.
Miten lainsäädäntöä pitää muuttaa, jotta voidaan tukea uudenlaisen luovan ja dynaamisen talouden syntyä? Miten suojataan henkilön yksityisyys ja miten hän voi itse hallinnoida omia tietojaan?
Entä kun syntyy riitatilanteita, miten ne ratkaistaan? Tarvitaanko tuomioistuimia vai sovitellaanko riita siihen kehitetyn digitaalisen teknologian avulla? Miten hallita verkossa tekijänoikeuksia, kun esineitä voidaan tulostaa 3D-menetelmin? Onko kansallinen tai henkilökohtainen turvallisuutemme uhattuna, kun yhteiskunnan toimintoja hallitaan digitaalisten järjestelmien kautta?
Nämä ja monet muut kysymykset tulevat eteen, kun yhteiskunnan rakenteita järjestellään digitaalisen teknologian avulla uudestaan.
Dynaaminen talous tarvitsee uutta lainsäädäntöä
Uudet liiketoimintamallit haastavat vanhat, kankeat ja isot järjestelmät. Talous muuttuu dynaamisemmaksi, mistä näkyvänä esimerkkinä ovat erilaiset jakamiseen pohjautuvat liikeideat.
Taksikyydin voi tilata mobiilisovelluksilla, mutta kuski ei olekaan perinteinen taksiyrittäjä. Yksityishenkilöt voivat tarjota asuntoaan matkailijoille tai omaa autoaan voi vuokrata muiden käyttöön, kun sitä ei itse tarvitse. Mutta salliiko lainsäädäntö tällaisen toiminnan? Suomessa taksitoiminta on luvanvaraista, ja Uber-kyyditseminen on jo tuottanut langettavia tuomioita luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta.
Liikennekaari, yksi hallituksen kärkihankkeista, tähtää liikenteen sääntelyn vähentämiseen, digitalisaation lisäämiseen ja yrittämisen mahdollistamiseen.
– Itse asiassa sääntelyn muutokset ovat ratkaisevia sen määrittelemisessä, miten teknologisia työkaluja voidaan soveltaa ja miten kehittää uusia liiketoimintamalleja, Kimmo Nuotio muistuttaa.
Miten käy henkilötiedoillemme bittiavaruudessa?
Yksityisyyden suojaaminen herättää huolta digitaalisten järjestelmien viidakossa. Kun henkilötietoja tallennetaan erilaisiin rekistereihin ja asiakasjärjestelmiin, on varmistettava jokaisen henkilökohtainen tietoturva ja mahdollisuus päättää omien tietojen käytöstä. Samalla pitää pohtia tietokantoihin tallennettujen tietojen laajan käytön ja vaihdannan arvoa, sillä jo kerran tallennettujen henkilötietojen käyttö muissa järjestelmissä tehostaisi yhteiskunnan toimintaa.
– Euroopan Unioni tasapainoilee taloudellisen kasvun ja yksityisyydensuojan välillä, Kimmo Nuotio sanoo.
Ihmisen digitaalinen omaisuus ei katoa silloinkaan, kun maallinen taivallus päättyy. Kun yhä enemmän tietoa ja dataa on tallessa erilaisissa järjestelmissä, on tärkeää huolehtia myös siitä, mitä tälle digitaaliselle jäämistölle tehdään. Aineisto voi olla hajallaan useilla palvelimilla ja eri tietokannoissa. Jälkeenjääneitä kiinnostaa, mitkä ovat heidän oikeutensa digitaaliseen omaisuuteen ja mitä ongelmia siihen liittyy.
Juristin työ muuttuu
Digitalisaatio muuttaa myös juristin työtapoja – jopa ammatinkuva saattaa muuttua. Yhä useampia yksityiskohtia on osattava huomioida. Työ myös kansainvälistyy voimakkaasti. Juristin on ymmärrettävä teknologiaa ja nähtävä kehityksen suunta.
Juristin työ saattaa jopa automatisoitua. Mitä jos sopimusten laadintaan ei tulevaisuudessa tarvitakaan juristia, vaan käytössä on automatisoituja sopimusjuridisia välineitä, joissa tietokone laskee tiettyihin kysymyksiin saatujen vastausten perusteella valmiin sopimuspohjan?
Digitaalistumista tutkivia hankkeita oikeustieteellisessä tiedekunnassa:
Contracting for Online Content Distribution and Production: Competition and Contract Law Perspectives
New Technologies in Content Production and Distrbution – The Future of Copyright and Competition Law
IPR in New Value Creation
Information Security of Location Estimation and Navigation Applications (INSURE)
Taide, tekijyyden muutos ja tekijänoikeus
Digitalizing Patent Law: Challenges from 3D Printing Technologies
Enforcing Patents in Europe: Challenges from 3D Printing Technology