Bitcoin on arkisto, joka arkistoi ei-mitään, sanoo taloustieteilijä Jorge Soria — miksi ihmiset maksavat siitä valtavia summia?

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/22.

Tämän vuoden helmikuussa yhdestä bitcoinista maksettiin noin 44 000 dollaria. Talouslehti Forbesin toimittaja totesi huhtikuussa 2021, että käynnissä on digitaalinen kultaryntäys. Menestyneimmistä kryptovaluuttasijoittajista on tullut miljardöörejä.

Intoilijat povaavat, että kryptovaluutat ovat tulevaisuuden raha. Kriitikoiden mielestä ne ovat digitaalinen kasino, jossa tuhlataan ilmastokriisissä kärsivän planeettamme energiavaroja. Kenties omituisinta on, että bitcoinit eivät tavallaan ole mitään.

Entä, jos joku ei haluakaan omenoita vaan vaatteita?

Kuvitelkaamme, että taloustieteilijä Jorge Sorialla on maitoa ja hänen kaverillaan on omenoita. Soria haluaa omenoita ja hänen kaverinsa maitoa.

— Voimme vaihtaa niitä, jolloin syntyy kauppa. Haaste on, että meidän kummankin täytyisi haluta juuri sitä, mitä toisella meistä on. Voikin olla, että minä haluan maitoa, sinä vaatteita ja kolmas henkilö omenoita, Soria selittää.

Muinaiset ihmiset keksivät nokkelan ratkaisun: kauppaa alettiin käydä asioilla, joita kaikki pitävät arvossa. Suosituimmaksi vaihdannan välineeksi tulivat kauniit, harvinaiset ja ruostumattomat arvometallit.

— Niitä on helppo jakaa ja yhdistää sulattamalla. Ne säilyttävät arvonsa.

Mutta ongelmat jatkuivat. Jos halusit ostaa linnan, mukana piti kuljettaa satoja kiloja kultaa, Soria kuvaa.

Uusi uskonloikka: paperirahan keksiminen

Ratkaisu hankalaan pulmaan löytyi uudesta keksinnöstä: arvopapereista, joista kehittyi vähitellen raha.

— Syntyi pankkeja, jotka säilyttivät arvotavaroita ja antoivat vastineeksi paperin, jossa luki, että Jorge on oikeutettu saamaan tämän verran tästä pankista.

Arvopaperin omistajan piti luottaa, että hän saa lappuaan vastaan tietyn määrän arvometallia. Seuraava uskonloikka otettiin, kun valtio toisensa perään irtautui kultakannasta 1900-luvulla. Keskuspankkien holveissa ei enää ollutkaan niin paljon kultaa, että jokainen rahanomistaja voisi vaihtaa setelinsä arvometalliin.

— Nykyään valtiot vain sanovat, että niiden liikkeelle laskemat valuutat ovat arvokkaita. 

Keskuspankit alkoivat säädellä valuuttojen arvoa esimerkiksi päättämällä, kuinka paljon rahaa ne laskevat liikkeelle. Samalla eräs kysymys alkoi polttaa: voiko valtioiden rahapolitiikkaan luottaa?

Omistusluettelo, joka luetteloi itseään

Vuonna 2009 Satoshi Nakamoto -peitenimeä käyttänyt keskijä julkaisi ensimmäisen kryptovaluutan, bitcoinin. Yksi keskeisistä motiiveista oli pyristellä irti instituutioiden vallasta.

— Et ole enää riippuvainen siitä, miten Euroopan keskuspankki tai Venezuela hoitaa rahapolitiikkansa, Soria kuvaa.

Soria on perehtynyt bitcoiniin vuosia. Hän valmistelee Helsingin yliopistossa kansantaloustieteen väitöskirjaa kryptovaluutoilla käytävästä kaupasta.

Bitcoinia kutsutaan kryptovaluutaksi, mutta oikeastaan se on julkinen kirjanpitojärjestelmä, joka kertoo, kuinka monta yksikköä kussakin virtuaalisessa lompakossa on. Kuinka monta yksikköä mitä? No, bitcoinia.

Bitcoinia voi Sorian mukaan kutsua omistusluetteloksi, joka luetteloi itseään. Se on arkisto, joka arkistoi ei-mitään. Mikään taho ei takaa, että yhden bitcoinin voi vaihtaa kultaan, euroon tai omenaan.

Miksi bitcoinilla sitten on arvoa? Muun muassa siksi, että se on lähestulkoon murtovarma.

— Kukaan ei voi väittää omistavansa bitcoinia, jota ei omista. Omistus tarkoittaa vain sitä, että luettelossa lukee, että Jorge omistaa tämän. Mutta se on kiveen hakattu — ja se on arvokasta.

Bitcoin ei välttämättä ole parempi kuin kilpailijansa

Kun bitcoin julkaistiin, sen pelisäännöt lyötiin lukkoon. Järjestelmään ei sisälly auktoriteettia, joka voisi päättää muutoksista muiden puolesta. Kuka tahansa voi periaatteessa muuttaa bitcoinin sääntöjä, mutta se tarkoittaa uuden kilpailevan kryptovaluutan perustamista. Bitcoinin julkaisemisen jälkeen niitä onkin kehitetty tuhansia. Yksikään ei ole saavuttanut samanlaista suosiota kuin esikuvansa.

Kaikkien markkinoilla olevien bitcoinien yhteenlaskettu arvo oli maaliskuun alussa 739 miljardia dollaria, kun kakkosena tulevan ethereumin kokonaisarvo oli 310 miljardia.

Bitcoin ei välttämättä ole teknisesti parempi kuin kilpailijansa. Se on vain vakiinnuttanut asemansa.

— Valuutan arvo on suoraan yhteydessä siihen, kuinka moni käyttää sitä. Jos sinulla on maailman ainoa puhelin, se on turha tuote, Soria sanoo.

Maailmanhistorian kallein pizza

Bitcoinista tuli arvokas vähä vähältä. Vuonna 2010 floridalainen Laszlo Hanyecz osti kaksi pizzaa 10 000 bitcoinilla. Bitcoinpizzaindex-sivulla on laskuri, joka kertoo, kuinka monta dollaria Hanyecz nyt saisi pizzarahoillaan. Aika monta.

Kuinka ison rahavuoren päällä bitcoinin perustaja istuu tällä hetkellä? Satoshi Nakamoto on pysytellyt tähän päivään asti tuntemattomana. Pienistä tiedonmuruista on käynyt ilmi, että kyseessä on ilmeisesti Yhdysvalloissa toiminut henkilö tai ryhmä.

Kryptovaluuttansa alkutaipaleella Nakamoto ehti kartuttaa lompakkoonsa satojatuhansia bitcoineja. Jos hän on pitänyt omaisuudestaan huolta — ja jos hän on elossa — hän on upporikas.

Energia- ja elektroniikkasyöppö

Alkuvuosina bitcoinia saattoi näppärästi louhia kotikoneella. (Lue jutun perässä olevasta kainalosta, mitä louhiminen on!) Kun louhimisesta on sittemmin tullut vaikeampaa, virtuaalimainarit ovat yhdistäneet voimansa ja perustaneet louhintayhteisöjä, jotka jakavat palkkiot.

Eri puolille maailmaa on perustettu louhimoita, jotka ovat täynnä bitcoinin louhimiseen kehitettyjä tietokoneita. Suosituin sijainti on Siperia: siellä koneiden viilennys onnistuu avaamalla ikkunat ja sähkö on halpaa.

Bitcoinin louhiminen kuluttaa nimittäin valtavasti energiaa — ja elektroniikkaa. Kryptovaluuttojen louhiminen on osaltaan pahentanut maailmaa vaivaavaa puolijohdinpulaa, jonka takia esimerkiksi uusia näytönohjaimia, pelikonsoleita, kännyköitä ja autoja ei ole riittänyt kaikille halukkaille.

Bitcoin voi olla kehno valuutta

Maailmassa on nyt vajaat 19 miljoonaa bitcoinia. Se on yli 90 prosenttia koko potista, joka tulee koskaan olemaan tarjolla. Kun 21 miljoonaa yksikköä on louhittu, enempää ei heru.

Järjestelmä vähentää louhinnasta saatavaa palkkiota yhä pienemmäksi niin, että viimeinen nappula saadaan kiertoon vasta vuoden 2140 tienoilla.

Se on toinen vastaus kysymykseen, miksi bitcoinia pidetään arvossa. Valuuttaa on rajoitettu määrä.

— Kyseessä on ensimmäinen yritys tehdä täysin deflatorinen valuutta, Jorge Soria selittää.

Kun Yhdysvaltain keskuspankki painaa lisää dollareita, olemassa olevien dollareiden määrä kasvaa, jolloin yhden dollarin arvo laskee. Bitcoin pyrkii päinvastaiseen. Kun jotain haluttua ei tule enempää, sen hinta yleensä nousee.

Odotettu arvonnousu voi merkitä, että bitcoin on oikeastaan kehno valuutta. Jos rahan arvon oletetaan nousevan, ihmiset säilövät sen mieluummin sukanvarteen kuin käyttävät sitä.

Kryptomarkkinoiden villi länsi

Keskuspankit pyrkivät pitämään valuuttojen arvon vakaana, mutta bitcoinin laivassa ei ole kapteenia. Heilahtelu houkuttelee keinottelijoita, mikä taas saa kurssin heittelemään entistä rajummin.

— Jos ei ole ahne, bitcoinia treidaamalla voi voittaa yhden aamun aikana useita prosentteja. Jos sitä jatkaa päivittäin, voi saada paljon rahaa, Soria sanoo.

Kryptovaluutat saattavat myös olla erityisen alttiita markkinamanipulaatiolle. Esimerkiksi sähköautoyhtiö Teslan toimitusjohtaja Elon Muskin tviitit ovat saaneet bitcoinin ja alun perin vitsiksi kehitetyn dogecoinin kurssit heittelemään.

On periaatteessa mahdollista, että Musk on käyttänyt hyväksi itse aiheuttamiaan aaltoja, kun hän on ajoittanut omia krypto-ostoksiaan.

Osakekaupoissa sisäpiiritiedon hyödyntäminen voi olla rikos. Kryptomarkkinoilla eivät kuitenkaan välttämättä päde samat säännöt. Monien maiden lainsäätäjät ovat vasta heränneet miettimään, kuinka uuteen ilmiöön tulisi suhtautua.

Onko edessä romahdus vai uusi nousu?

Maaliskuussa 2020 bitcoinin sai halvimmillaan alle 5 000 dollarilla. Vuodessa arvo räjähti nousuun, ja maaliskuussa 2021 hinta oli kovimmillaan yli 61 000 dollaria. Huippuhinta, yli 68 000 dollaria, lyötiin pöytään marraskuussa 2021. Sen jälkeen bitcoinin arvo on laskenut, ja toukokuussa 2022 se vajosi jo alle 30 000 dollariin. Moni sijoittaja odottaa uutta kasvuräjähdystä. Hinta muuttuu, mutta miten?

— Joko bitcoinin arvo moninkertaistuu tai sitten ihmiset toteavat, että sen ongelmat ovat liian suuret, jolloin sen arvo romahtaa. Itse kallistun sen puolelle, että arvo kasvaa, Soria sanoo.

”Emme vielä osaa kuvitellakaan”

Kaikki asiantuntijat eivät ole kryptovaluutoista innoissaan. Esimerkiksi tekniikan tutkija Jarmo M. Korhonen pitää bitcoinia energiaa ja elektroniikkaa haaskaavana nettikasinona. 

 Koska kryptovaluuttojen käyttäjiä on vaikea valvoa, ne ovat rikollisten suosiossa. Pimeän verkon huumekauppaa käydään pitkälti bitcoineilla.

— Rikollisten keskuudessa käteinen on kuitenkin edelleenkin suosituin maksuväline, Soria muistuttaa.

Merkittävä osa bitcoinin omistajista pitää kryptovaluuttaa yhtenä sijoituskohteena, ei perinteisten valuuttojen korvaajana.

Soria uskoo, että 2020-luku on kryptovaluutoille samanlaista aikaa kuin 1990-luku oli internetille.

— Tulee jotain, mitä emme vielä osaa kuvitellakaan. Raha ei ole siellä, missä se on nyt.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston julkaisema tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.