Avaruusteknologian kehittyessä ja kustannusten laskiessa yhä useampi valtio pystyy osallistumaan avaruuden valloittamiseen. Yhdistyneiden kansakuntien avaruussopimukset ovat kuitenkin 1960–70-luvuilta, jolloin avaruusvaltioita oli käytännössä kaksi: USA ja Neuvostoliitto. Tänä vuonna vietetään ulkoavaruuden sopimuksen (Outer Space Treaty) 50-vuotisjuhlaa.
– Uusien teknologioiden ja yksityisen avaruustoiminnan lisääntyminen on tuottanut enenevässä määrin päänvaivaa tulkitsijoille ja lisännyt oikeudellisesti sitomattomien mutta eri toimijoiden käyttäytymistä ohjaavien sopimusten määrää alalla, kertoo oikeustieteen jatko-opiskelija Jenni Tapio.
Avaruusvaltioiden määrä kasvussa
Eri valtioilla on erilaisia syitä kurotella avaruuteen, minkä vuoksi uusien valtiosopimusten tai niiden muutosten tekeminen on todella hankalaa. Piensatelliittien yleistyminen tehnyt yhä usemmasta maasta avaruusvaltion, nyt siis Suomestakin. Useat valtiot ovat päätyneet säätämään kansallisen avaruuslain, jotta voidaan sovittaa yhteen sekä valtion kansainväliset vastuut että mahdollistaa yksityisten toimijoiden toiminta valtion alueella asianmukaisten ja läpinäkyvien lupa- ja valvontaprosessien avulla.
Suomalaista avaruuslakia kirjoitettaessamme olemme saaneet luoda uutta suomenkielistä sanastoa
Kansallisen lain avulla valtiot voivat lisäksi parantaa avaruuteen liittyvien teknologiayritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Myös Suomi on alkanut helmikuussa valmistella kansallista avaruuslainsäädäntöä, jonka on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Mitä houkuttelevammaksi lainsäädäntö muokkaa toimintaympäristöä, sitä todennäköisemmin uusia investointeja ja yrityksiä syntyy.
– Nyt suomalaista avaruuslakia kirjoittaessamme olemme saaneet luoda uutta suomenkielistä sanastoa tälle alalle, kertoo Jenni Tapio.
Avaruuden teknologia vaikuttaa arkeemme
Avaruusteknologia vaikuttaa useimpien ihmisten arkeen, sillä useat älypuhelinten sovellukset käyttävät satelliittipalveluita. Digitalisaation ja esineiden internetin myötä avaruusteknologia sekä taajuuksien hallinta tulee yhä tärkeämmäksi.
Suomalaiset ovat jo vuosikymmeniä toimittaneet huippuluokan teknologiaa erilaisiin kansainvälisiin projekteihin, ja suomalaiset kilpailukykyiset yritykset suunnittelevat hyödyntävänsä uusinta avaruusteknologiaa.
– Suomessa on vahva teknologiaosaaminen ja -koulutus, mutta myös esimerkiksi startup-yritysten hyvä menestys ja niiden saama tuki suomalaisessa yrityskentässä on kansainvälisesti etu. Euroopan avaruusjärjestö ESA onkin perustamassa Suomeen avaruusalan startup-kiihdyttämöä, jonka avulla alan aloittavat yritykset pääsevät hyödyntämään ESAn resursseja, sanoo Jenni Tapio.
Oikeustapauskilpailulla tietoa avaruudesta ja kokemusta kansainvälisyydestä
Jenni Tapio valmensi syksystä 2016 alkaen kansainvälisen Manfred Lachs Space Law Moot Court -avaruusoikeuskilpailun Suomen joukkuetta. Euroopan osakilpailua isännöi tänä vuonna Helsingin yliopisto.
– Opiskelijat saivat lukuvuoden aikana tietoa avaruus- ja kyberoikeudesta, kertoo Jenni Tapio.
Tämän vuoden kilpailukysymys käsitteli avaruuden resurssien kaupallista hyödyntämistä, 3d-tulostusta sekä avaruusvahingoista johtuvia valtioiden vastuita. Oikeustapauskilpailut kehittävät opiskelijan yhteistyö- ja organisointitaitoja asiaosaamisen ja opintopisteiden karttumisen lisäksi. Oikeustieteen opiskelija Laura Kuusela lähti mukaan kilpailuun hankkimaan opintoihin käytännönläheistä sisältöä.
– Kilpailu on hyvä mahdollisuus harjoitella sekä kirjallista että suullista juridista argumentointia, Kuusela sanoo.