Asiantuntija tuomarina on ainutlaatuinen ja toimiva ratkaisu ympäristönsuojelulain valitusasioissa
Substanssiasiantuntijoiden käyttö tuomareina ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisissa valitusasioissa on oikeusjärjestelmämme erikoisuuksia. Uusi väitöstutkimus on selvittänyt asiantuntijatuomarijärjestelmän tarpeellisuutta ja ongelmakohtia.

Hanna Nieminen-Finne tarkastelee ympäristöasioiden asiantuntijatuomarijärjestelmää väitöskirjassaan ”Asiantuntija tuomarina. Tekniikan ja luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomarit ympäristönsuojeluasioissa”. Väitöksessä tarkastellaan erityisesti Vaasan hallinto-oikeutta, joka on ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten asioiden ensimmäinen muutoksenhakuaste koko Manner-Suomessa. Ympäristönsuojeluasioita koskevat valitukset ratkaistaan Vaasan hallinto-oikeudessa moniammatillisessa kokoonpanossa, johon kuuluu tavallisesti kaksi lainoppinutta jäsentä sekä tekniikan tai luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomari.

Nieminen-Finne itse on hallinto-oikeustuomari Vaasan hallinto-oikeudessa ja työskentelee usein käytännön työssään moniammatillisessa kokoonpanossa ympäristöasioiden asiantuntijatuomareiden kanssa.

– Tutkimukseni osoittaa, että asiantuntijatuomarijärjestelmän hyödyt ovat ilmeisiä. Substanssiasiantuntijoiden kuuluminen tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoon mahdollistaa niin sanotut reformatoriset ratkaisut eli sen, että hallintotuomioistuin voi valitusasioissa muuttaa suoraan laajankin ympäristöluvan tekniikkaan ja luonnontieteisiin perustuvia lupamääräyksiä ilman, että asiaa tarvitsee palauttaa viranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi, Nieminen-Finne toteaa.

Kyseinen toimintamalli on kokonaiskäsittelyaikojen lyhenemisen vuoksi järkevä ratkaisu niin haitankärsijöiden kuin toiminnanharjoittajienkin kannalta. Toinen selkeä hyöty on se, että asiantuntijatuomarijärjestelmä edistää aineellisen oikeusturvan toteutumista laajoissa, vaikeissa ja monitieteisissä ympäristönsuojeluasioissa.

Pragmaattinen malli

Perinteinen siviili- ja rikosprosessuaalinen näkemys oikeudenkäynnistä on se, että substanssiasiantuntijat antavat lausuntoja tuomioistuimelle. Perinteisessä oikeudenkäynnin mallissa asiantuntijat eivät siis kuulu ratkaisukokoonpanoon. Vaasan hallinto-oikeuden asiantuntijatuomarit ovat ainoita, jotka toimivat tuomarin virassa.

– Ympäristönsuojeluasioissa substanssiasiantuntijan kuuluminen ratkaisukokoonpanoon on kuitenkin perusteltua asioiden erityispiirteiden vuoksi. Kyse on suomalais-ruotsalaisesta pragmaattisesta mallista ratkaista substanssiasiantuntemuksen tarve ympäristöasioissa. Malli on herättänyt myös kansainvälistä mielenkiintoa, Nieminen-Finne toteaa.

Substanssiasiantuntemuksen tarve ympäristöasioissa on tunnistettu myös muissa maissa, mutta tarpeeseen vastataan yleensä muilla tavoin kuin sisällyttämällä asiantuntija tuomioistuimen kokoonpanoon.

Asiantuntijoiden vahva rooli on seurausta ympäristölainsäädännön erityisistä vaatimuksista. Joustava, monitieteinen ja suurelta osin EU-oikeuteen pohjautuva ympäristölainsäädäntö edellyttää, että muutoksenhakutuomioistuimella on käytössään substanssiasiantuntemusta. Lisäksi ympäristönsuojelulain mukaisten asioiden muutoksenhakuun (ympäristöprosessiin) liittyy erityispiirteitä, kuten asianosaisten moninaisuus ja suuri lukumäärä sekä ympäristön mukanaolo prosessissa.

Jokainen on maallikko jollakin osa-alueella

Ympäristönsuojelulain mukaisia valitusasioita käsittelevän kokoonpanon jäsenet ovat kaikki väistämättä maallikoita jutun jollakin osa-alueella. Jokaisen tuomarin, niin lainoppineen tuomarin kuin asiantuntijatuomarinkin, on otettava kantaa jutun kaikkiin osakysymyksiin (juridisiin, teknisiin, luonnontieteellisiin) itsenäisesti.

Näin ollen yhteistyö ja keskinäinen luottamus ovat tärkeässä asemassa, vaikka jokainen tuomari muodostaa oman mielipiteensä itsenäisesti ja riippumattomasti. Tutkimus osoittaa esimerkiksi äänestysratkaisujen ja jatkomuutoksenhaun (KHO) ratkaisujen kautta, että asiantuntijatuomarit toimivat täysipainoisina tuomareina. He ottavat kantaa jutun juridisiinkin osakysymyksiin itsenäisesti ja saattavat äänestää mitä erilaisimmista kysymyksistä.

Juristijäsenet muodostavat enemmistön ja näin ollen heidän kantansa voittaa, mikäli he ovat yksimielisiä. Tutkimuksessa käsitelty oikeustapausaineisto osoittaa kuitenkin, että jäsenten näkemyksissä on variaatioita äänestystilanteissa, sillä juristijäsenet eivät läheskään aina ole samaa mieltä keskenään ja eri mieltä asiantuntijatuomarin kanssa. Ei voida myöskään kategorisesti sanoa, että KHO olisi aina juristituomareiden kannalla – asiantuntijatuomarin kanta saattaa menestyä muutoksenhaussa.

 

***

OTL Hanna Nieminen-Finne väittelee lauantaina 5.9.2020 kello 10 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Asiantuntija tuomarina. Tekniikan ja luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomarit ympäristönsuojeluasioissa". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Vaasan oikeustieteellisen koulutuksen auditorio 405, Pitkäkatu 28-30 (Tammipiha), Vaasa.

Väitöstilaisuutta voi myös seurata tämän videolinkin kautta: http://vod.kepit.tv/hkivaitos.html.

Vastaväittäjänä on professori Anne Kumpula, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Leena Halila.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa A-sarja. Väitöskirjaa myy Suomalainen Lakimiesyhdistys.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa:

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/318005

Väittelijän yhteystiedot:

hanna.nieminenfinne@gmail.com