Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa tehdyssä uudessa tutkimuksessa osoitetaan, että vanhemmaksi tulo muuttaa naisten arvoja aiempaa konservatiivisempaan tai perinteisempään suuntaan.
Arvot ovat elämää ohjaavia periaatteita, toisin sanoen ihanteita, joita kohden pyritään. Konservatiiviset tai perinteiset arvot tarkoittavat sitä, että arvostetaan maanläheisyyttä, perinteitä, sääntöjä ja turvallisuutta, eletään enemmän muitten ihmisten odotusten mukaan, eikä muutokseen suhtauduta kovin avoimin mielin.
Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että lapsia saaneilla on perinteisemmät arvot kuin lapsettomilla ihmisillä. Sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvist on tutkinut, johtuuko tämä omasta valinnasta, eli onko siis niin, että perinteisten arvojen mukaisesti ajattelevat perustavat muita useammin perheen, vain muuttaako vanhemmuus arvoja perinteisempään suuntaan.
Tutkimuksessa käytettiin psykologiassa yleisimmin hyväksyttyä Schwartzin arvoteoriaa (1992). Teorian mukaan arvot asettuvat akseleille muutosvalmius – säilyttäminen sekä itsensä ylittäminen – itsensä korostaminen.
Lönnqvist hyödynsi aluksi kattavaa ja edustavaa European Social Surveyn dataa (n = 12 850), joka varmensi aiemmat tutkimustulokset ja josta ilmeni, että lapsen saaneiden suomalaisten naisten arvot olivat konservatiivisempia kuin lapsettomien naisten. Aiemmissa tutkimuksissa on osoittautunut, että naisten arvot ovat perinteisempiä kuin miesten. Toisessa tutkimuksessa Lönnqvist seurasi lähes 150:tä paria (n = 292) aina raskauden alussa olleesta ensimmäisestä neuvolakäynnistä aikaan kolme kuutta synnytyksen jälkeen nähdäkseen, tapahtuiko arvoissa muutoksia tänä aikana. Parit arvioivat sekä omia että partnerinsa arvoja.
– Sekä naisten oman että miesten arvion mukaan naisten arvot olivat siirtyneet konservatiiviseen suuntaan synnytyksen jälkeen. Miesten arvoissa sen sijaan ei ollut muutoksia, Lönnqvist kertoo.
Tuloksista ilmeni myös, että naiset arvioivat miesten arvojen muuttuneen samalla tavalla kuin omiensakin, vaikka miehet eivät kokeneet omien arvojensa muuttuneen.
– On mielenkiintoista, että naiset ja miehet arvioivat miesten arvojen muutoksen eri tavoin. Aiemmissa tutkimuksissa on ilmennyt, että uudet vanhemmat riitelevät paljon ja eroavat usein. Voisiko tähän olla syynä se, että parien arvomaailmat liukuvat erilleen lasten saamisen jälkeen? Tätä voi pahentaa se, että naiset uskovat miesten arvojen muuttuneen samoin kuin omiensakin, ja heillä on siksi miesten suhteen vääriä odotuksia.
Vanhemmuus ei muuttanut mitään arvoakselilla itsensä ylittäminen – itsensä korostaminen.
Hyvinvointiyhteiskunta tasoittaa eroja
Lönnqvist sanoo hämmästyneensä sitä, ettei vanhemmuus vaikuttanut miesten arvoihin lainkaan.
– Eräänä syynä tähän voi olla, että naiset edelleenkin kantavat päävastuun lasten kasvatuksesta, ja vanhemmuus vaikuttaa naisten elämään enemmän. Sen tähden sellaiset arvot kuten turvallisuus ja vakaus ovat heille myös tärkeämpiä. Monet miehet jatkavat työelämässä entiseen tapaan.
Ura oli kuitenkin tärkeä naisille myös äidiksi tulemisen jälkeen. Lönnqvist uskoo suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vaikuttaneen tuloksiin.
– Olisi mielenkiintoista tehdä sama tutkimus maissa, joissa ei ole samanlaista hyvinvointirakennelmaa kuin meillä ja joissa naiset usein jäävät kotiin, esimerkiksi Sveitsissä tai Yhdysvalloissa. Uskoakseni miesten ja naisten arvojen erot voivat sellaisissa tapauksissa olla vieläkin suurempia.
Lönnqvist aikoo jatkaa parien seuraamista selvittääkseen, muuttuvatko miesten arvot lasten kasvaessa ja miesten totuttua uuteen elämäntilanteeseen vai palaavatko naisten arvot entisenlaisiksi, sekä sitä, kuinka nämä arvomuutokset vaikuttavat parisuhteisiin.
Tutkimus ”Value change in men and women entering parenthood: New mothers' value priorities shift towards Conservation values” (Jan-Erik Lönnqvist, Sointu Leikas, Markku Verkasalo) on julkaistu tieteellisessä aikakauslehdessä Personality and Individual Differences.
Viite: Schwartz, S. H. (1992) Universals in the content and structures of values: Theoretical advances and empirical tests in 20 countries. In M. Zanna (Vol. Ed.), Advances in experimental social psychology. Vol 25. Advances in experimental social psychology (pp. 1.65). New York, NY: Academic Press.
Lisätietoa:
Jan-Erik Lönnqvist
Sosiaalipsykologian professori Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa
jan-erik.lonnqvist@helsinki.fi, puh. 0504154567