Suomen Akatemian strategisen rahoituksen saaneessa WeAll-hankkeessa yhteiskunnallinen vuorovaikutus otetaan vakavasti. Tutkijat sanovat sille lähtökohtaisesti aina kyllä. Yhteistyökumppaneiden tarpeet ja toiveet muokkaavat myös tutkimuksen aiheita.

WeAll-hankkeessa tutkitaan erilaisten ihmisten mahdollisuuksia työelämässä. Työelämää tarkastellaan muun muassa iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja asuinpaikan näkökulmista.

WeAll-hanke sai Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen rahoituksen ensimmäisellä hakukierroksella vuonna 2015, ja on ollut toistaiseksi ainoa Helsingin yliopiston koordinoima hanke. Ensi vuonna Helsingin yliopistossa aloittaa kolme uutta strategisen rahoituksen hanketta.

– Tieteellisesti korkeatasoinen tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat hankkeessamme yhtä tärkeitä. Teemme yhteiskunnallista vuorovaikutusta uudella tavalla, tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa, kertoo WeAll-hankkeen johtaja, apulaisprofessori Marjut Jyrkinen.

Yhteistyökumppaneita  kuunnellaan

– Kuuntelemme yhteistyökumppaneita tarkasti, ja olemme avoimia sieltä tuleville ideoille, sanoo hankkeen tutkimuskoordinaattori, filosofian tohtori Mira Karjalainen.

"Tieteellisesti korkeatasoinen tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat hankkeessamme yhtä tärkeitä."

– Kuluneiden puolentoista vuoden aikana esimerkiksi maahanmuutto ja sitä kautta etnisyys ovat tulleet vahvemmin mukaan tutkimukseemme, koska maahanmuuttajista tarvitaan uutta tietoa. Olemme tutkineet esimerkiksi korkeastikoulutettujen maahanmuuttajanaisten työllistymistä.

Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa keskusammattijärjestöt, ministeriöt ja kansalaisjärjestöt. Kumppaneita on yhteensä 20.

Suomen Akatemian strategiset hankkeet eroavat perinteisistä akatemiahankkeista, sillä yhteiskunnallinen vuorovaikutus on keskeinen rahoitusperuste. Myös raportointi on erilaista: WeAll-hankkeen tutkijat kirjoittivat vaikuttavuusnarratiiveja osana ensimmäistä väliarviointia, jonka perusteella Akatemia päätti jatkorahoituksesta.

Valistuneita arvioita

Tutkijat ovat myös opetelleet uusia vaikuttamistaitoja ja rohkaistuneet esiintyjinä.

– Meidän on ollut pakko opetella se, että menemme puhumaan, vaikka meillä ei vielä olisikaan vertaisarvioitua tutkimustulosta aiheesta. Pitää uskaltaa luottaa olevansa tutkijana sillä tasolla, että voi puhua asiantuntijana ja esittää valistuneita arvioita, sanoo Karjalainen.

Sosiaalinen media on ollut alusta lähtien olennainen osa työskentelyä.

– Tällaisen hankkeen tutkijoiden pitää opetella sosiaalisen median käyttö. Se on osa tätä työtä. Joillekin se on helpompaa, toisille vaikeampaa, mutta kaikkien on se opeteltava, opastaa Jyrkinen.

Sosiaalinen media on ollut alusta lähtien olennainen osa työskentelyä.

Yhteistyö kumppaneiden kanssa, erilaiset seminaarit, asiantuntijatehtävät, esiintymiset  ja somettaminen vievät kuitenkin paljon aikaa.

– Teemme pitkälti laadullista tutkimusta. Uutta aineistoa on kerätty esimerkiksi isien roolista työrlämässä, perhevapaista ja yli viisikymmenvuotiaiden työllistymisestä. Olemme saaneet tutkimuspuolella paljon aikaan, ja julkaisuja on kertynyt jopa odotettua enemmän. Mutta tällaisessa projektissa, jossa otamme todella vakavasti yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja sanomme lähtökohtaisesti aina kyllä esiintymispyyntöihin, syntyy väistämättä aikaongelma: milloin jää aikaa tehdä tutkimusta? toteaa Jyrkinen.

Tukea ja vinkkejä

Ensimmäisellä strategisen rahan hakukierroksella menestyneelle hankkeelle on kertynyt monenlaista käytännöllistä ja konkreettista kokemusta. WeAll-hankkeen tutkijat antavat mielellään neuvoja uusille strategisille hankkeille ja tuleville hakijoille, jottei kaikkien tarvitse pohtia ja ratkaista samoja ongelmia uudelleen. Esimerkiksi visuaaliseen ilmeeseen ja viestintäkäytäntöjen luomiseen kannattaa käyttää aikaa ja resursseja.

– Uusien hankkeiden pitää myös tiedostaa jo hakemuksen kirjoittamisvaiheessa, että tutkimusta tehdään joustavasti ja yhteiskunnasta tuleviin tutkimustarpeisiin reagoiden, pohtii hankkeen johtaja Marjut Jyrkinen.