Venäjän vallanpitäjät pelkäävät kritiikkiä, vaikka heidän ei tarvitsisi. Toisinajattelijoiden pääsyä ääneen rajoitetaan. Itsenäisen ajattelun pelko johti myös painostukseen Pietarin Eurooppalaisen yliopistoa kohtaan, uskoo siellä pitkän uran tehnyt professori.

Voi sanoa, että uusi Venäjän politiikan professori Vladimir Gel’man siirtyi Helsingin yliopistoon oikealla hetkellä – hänen pitkäaikainen työnantajansa, Pietarin Eurooppalainen yliopisto on juuri menettänyt opetuslupansa eikä voi järjestää opetusta tavalliseen tapaan.

Luvan perumisen virallinen syy ovat lukuisat pienet puutteet rakennusten tarkastuksissa – ikkunoita on vaihdettu ja seiniä siirretty ilman lupia ja niin edespäin – mutta todellinen syy on Gel’manin mukaan vallanpitäjien pelko.

"Valtaa pitävät pelkäävät asemansa puolesta"

— He eivät pidä siitä, että ihmisiä opetetaan ajattelemaan itsenäisesti. Valtaa pitävät pelkäävät asemansa puolesta, vaikka minusta heidän pelkonsa on kyllä liioiteltua, Gel’man toteaa.

Tässä Venäjä muistuttaa Neuvostoliiton viimeisiä vuosikymmeniä. Valtaa pitävät tietävät kansan olevan tyytymätöntä, mutta yrittävät estää kriittisiä ääniä nousemasta esiin.

Gel’manin siirtymisessä Helsingin yliopistoon ei kuitenkaan ole kyse paosta. Hän vietti vuodet 2012–2017 Helsingin yliopistossa osana Finland Distinquished Professor -ohjelmaa ja halusi jäädä. Eurooppalaisen yliopiston vaikeudet osuivat samaan kohtaan sattumalta.

Gel’man on ennenkin ollut oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Sverdlovin tehtaalla insinöörinä työskennellyt Gel’man kiinnostui politiikan tutkimuksesta 1990-luvun alun mullistuksissa. Ala kaipasi tutkijoita, koska kriittistä politiikan tutkimusta ei Neuvostoliitossa ollut.

Gel’man väitteli 1998 Venäjän politiikan kehityksestä. Auktoritatiivisten voimien nousu oli nähtävissä jo silloin.

— 1990-luvun Venäjältä puuttui järjestys. Ja kuten tutkija Adam Przeworski on todennut, koska mikä tahansa järjestys on parempi kuin mikä tahansa epäjärjestys, mikä tahansa järjestys perustetaan. Niinpä Vladimir Putinin oli mahdollista saada kansan tuki.

Gel’man tutkii edelleen entisten Neuvostoliiton osien poliittista muutosta. Juuri nyt hänellä on menossa vertaileva tutkimus siitä, miten yhteiskunnan eri osien hallinto on alueella kehittynyt.

— Esimerkiksi finanssisektoria hallinnoidaan nykyään aika tarkkaan – 1990-luvun kaaoksen ei haluta toistuvan.

Toisaalta esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorin sääntelyn kehittäminen on nähty selvästi vähemmän kiireisenä.

Tutkimuksessaan Gel’man aikoo vertailla Venäjää, Georgiaa ja Ukrainaa. Näistä Georgia on pääosin tiukimmin hallinnoitu, kun taas Ukraina heikoimmin.

— Ukrainassa sääntely on rakentunut selvästi hitaimmin. Vallanpitäjät ovat keskittyneet kamppailemaan keskenään, eivätkä asiat ole edistyneet.