Väitöskirjassa tarkasteltiin muun muassa EU:n itäisen laajenemisen työmarkkinavaikutuksia Suomessa rakennusalalla. Negatiivinen vaikutus ansiotuloihin näkyy vielä yli 10 vuotta EU:n laajenemisen jälkeen.
– Nämä henkilöt eivät koskaan palaa samalle ansionkehitystasolle kuin mitä heillä oli alalla aiemmin, sanoo väitöskirjatutkija Isa Kuosmanen.
EU:n itäisen laajenemisen aikaan Suomi otti monien muiden vanhojen EU-maiden myötä käyttöön siirtymäajan. Siirtymäaika kesti vuoteen 2006 ja sen aikana ainoastaan tavarat ja palvelut liikkuivat vapaasti vanhojen ja uusien EU-maiden välillä, mutta työntekijöiden liikkumista rajoitettiin edelleen.
Tutkimuksessa havaitaan kuitenkin, että jo siirtymäajan aikana maahanmuuttovaltaisen alan työntekijät kokivat negatiivisia vaikutuksia ansiotuloihinsa.
– Tätä ilmiötä selittänee virolaisen vuokratyövoiman ja aliurakointiyritysten käyttö työmailla, jonka palveluiden vapaa liikkuvuus mahdollisti myös siirtymäajalla. Tästä syystä emme myöskään tarkasti tiedä, kuinka paljon virolaisia työntekijöitä Suomeen tuli, sillä rekisteröitymissäännöt olivat joko vapaaehtoista tai helppoa kiertää, Kuosmanen kertoo.
Kouluvalintojen vapauttamisen vaikutukset jakautuivat epätasaisesti
Väitöskirjan toinen tarkastelun kohde on Suomen peruskoulun kouluvalintojen vapauttaminen 1990-luvulla, jonka myötä oppilaat pystyivät hakeutumaan myös muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun. Tutkimuksen mukaan valinnat yleistyivät voimakkaasti valintojen sallimisen jälkeen kunnissa, joissa on enemmän valintamahdollisuuksia.
– Monien muiden maiden kokemuksesta poiketen valintoja tehtiin yhtä todennäköisesti oppilaan vanhempien tuloista riippumatta, Kuosmanen sanoo.
Kouluvalintojen vapauttamisella oli keskimäärin positiivisia vaikutuksia peruskoulun päättöarvosanoihin sekä todennäköisyyteen valmistua ylioppilaaksi ja saavuttaa korkeakoulututkinto koulumarkkinatasolla. Nämä positiiviset keskimääräiset vaikutukset ovat jakautuneet epätasaisesti.
– Ainoastaan hyvätuloisista perheistä tulevat oppilaat hyötyvät valintojen vapauttamisesta. Vaikutukset ovat puolestaan negatiivisia huonotuloisemmista perheistä tuleville oppilaille pidemmällä aikavälillä.
Eriytymistä koulujen välillä
Kouluvalinnat myös lisäsivät koulujen välistä eriytymistä kunnissa, joissa on enemmän valintamahdollisuuksia. Koulujen välinen segregaatio kasvoi merkittävästi valintojen vapauttamisen jälkeen sekä arvosanojen että vanhempien taustan perusteella.
– Oppilaat siis jakautuivat kouluihin taustansa perusteella aiempaa voimakkaammin, Kuosmanen kertoo.
Kouluvalinnat myös muuttivat oppilaiden oppimisympäristöä. Eri taustoista tulevat oppilaat käyvät nyt epätodennäköisemmin samaa luokkaa kuin ennen, eli kouluvalintojen sallimisen jälkeen myös luokkien välinen segregaatio kasvoi.
– Näin sosiaaliset kontaktit sosioekonomisesti eri taustoista tulevien oppilaiden välillä vähenivät.
Myös koulujen luokkien muodostaminen muuttui valintojen vapauttamisen jälkeen.
– Koulujen sisäiset erot kasvoivat. Oppilaat jakautuvat koulujen sisällä yhä voimakkaammin taustansa mukaan luokkiin valintojen sallimisen jälkeen, Kuosmanen toteaa.
***************************
Isa Kuosmanen väittelee 17.6.2020 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Essays on Economics of Immigration and Education". Väitöstilaisuutta voi seurata osoitteessa: https://helsinki.zoom.us/j/64818780827?pwd=ZjVSVVpueDlUWnd3d1dUZndiMHFm…
Vastaväittäjänä on professori Helena Holmlund, IFAU, Uppsala, ja kustoksena on professori Roope Uusitalo.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publication series of the Helsinki Center of Economic Research.
Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Isa Kuosmanen
Puh. +4176 3309183
isa.kuosmanen@unige.ch