Rahapeliongelmaan joutuneen auttamista tapahtuu usealla sektorilla, mutta yhteistyön muodot niissä ovat vähäisiä. Sosiaalipalveluissa rahapeliriippuvuuden tunnistaminen onkin vaikeaa, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Väitöstyön mukaan ongelmapelaamisen varhaista tunnistamista tulisi edistää erilaisissa kohtaavissa palveluissa.

- Hoito- ja talouspalvelujen välinen yhteistyö olisi tärkeää etenkin vaikeissa tilanteissa, joissa esimerkiksi on uhkana kodin menettäminen, sanoo väitöstutkimuksen laatinut VTM Maria Heiskanen Helsingin yliopistosta.

Ongelmapelaaminen ymmärretään etenkin kansainvälisesti usein mielenterveysongelmaksi, jota hoidetaan yksilöterapiassa. Väitöstutkimuksen mukaan ongelmapelaamisen ehkäisy ja hoito tulisi asettaa laajempaan, taloudelliseen kehykseen, jossa keskityttäisiin esimerkiksi talousosaamisen vahvistamiseen tai velkaantumisen ehkäisyyn.

- Tärkeää olisi myös tunnistaa ongelmapelaamisesta kärsivien taloudellisten tilanteiden erot sekä pelaamisen kiinnittyminen arjen talouteen ja käytettävissä olevan rahan määrään, Heiskanen sanoo.              

                                                                                          
Toipuminen jaksottaista

Tutkimuksen mukaan rahapeliongelmasta toipumisen jaksottainen luonne olisi hyvä ottaa huomioon, kun taloudellista tukea suunnitellaan: ongelmapelaamiseen liittyy monesti lopettamisen ja uudelleen aloittamisen jaksoja. Jos pelaaminen alkaa uudestaan, tehdyt talousjärjestelyt aiheuttavat lisähuolia pelaajille ja mahdollisesti heidän läheisilleen.

- Pelaajat itse ovat kriittisiä talousavun saamisen suhteen, eikä taloudellisessa toipumisessa tukevien palvelujen tulisi kasvattaa jo ennestään voimakasta häpeän ja syyllisyyden taakkaa, Heiskanen muistuttaa.
 

Rahapelaaminen_kansikuva

Mahdollisuudet talousapuun vaihtelevat paljon

Taloudellisessa toipumisessa pelaajaa auttavat julkiset palvelut, järjestöt ja läheisten tuki. Väitöksen mukaan tilanteen ratkaisemisessa voivat olla apuna toimeentulotuki, takauslaina, velkajärjestely, läheisten lainat tai sosiaalinen luotto.

- Ongelmapelaajat ovat kuitenkin hyvin erilaisissa taloudellisissa tilanteissa, ja mahdollisuudet esimerkiksi julkisten palvelujen talousapuun tai takauslainan saamiseen vaihtelevat, Heiskanen toteaa.

Rahapeliongelma konkretisoituu pelaajien arjessa usein talousvaikeuksien kautta. Silloin kun arjen keskiössä on pelaaminen, raha saa aiemmasta poikkeavia merkityksiä: pelaamiseen kuluu enemmän rahaa ja aiheutuvia puutteita paikataan haavoittavilla tavoilla hankkia sitä lisää.

Pelaamisen lopettamisen jälkeen rahankäyttöä saatetaan joutua opettelemaan uudelleen, ja velkoja voi joutua maksamaan pitkään. Ongelmallisesta pelaamisesta toipuvat tarvitsevatkin usein tukea myös taloudelliseen toipumiseen, väitöstyössä todetaan.

Tutkimuksessa tarkastellaan rahapelien ongelmapelaamisen ja siitä toipumisen taloudellisia ulottuvuuksia. Raha on yksi rahapelaamisen pääelementeistä, ja se sitoo pelaajat heidän sosiaalisiin ympäristöihinsä. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia rahan eri rooleja ongelmapelaajien arjessa sekä heidän mahdollisuuksiaan taloudelliseen toipumiseen.

Väitöstyön pääaineistona on ongelmapelaajien haastattelut, sen lisäksi on sosiaalijohtajien haastatteluja ja ”Suomalaisten rahapelaaminen 2011” -väestökysely.

**************************************

VTM Maria Heiskanen väittelee 16.12.2017 kello 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Problem gamblers and money: Unbalanced budgets and financial recovery. Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksen salissa 5 (Fabianinkatu 33).

Vastaväittäjänä on VTT, tutkimusjohtaja Anita Borch, Oslo and Akershus University College of Applied Sciences ja kustoksena toimii professori Keijo Rahkonen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.

 

Lisätiedot:
Maria Heiskanen
Puh. 040 7720 424
maria.heiskanen@helsinki.fi

Piirroskuva: Väitöskirjan kansi, Aura Pylkkänen