Tulotaso periytyy

Yli kolmannes suurituloisten lapsista päätyy kolmikymppisenä suurituloiseksi. Pienituloisten lapsista vain noin joka kymmenes.

Jos nuori kasvaa pienituloisessa perheessä, hänellä on nelinkertainen riski päätyä pienituloiseksi verrattuna suurituloisten lapsiin, kertoo tutkija Outi Sirniö.

Tulotaso siis perityy sukupolvelta toiselle, ja voimakkaimmin ilmiö näkyy pieni- ja suurituloisten ryhmissä, osoittaa suomalaistutkijoiden tuore artikkeli. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 1973–1976 syntyneitä suomalaisia naisia ja miehiä noin 30 vuoden iässä.

Aiemmat ruotsalaistutkimukset ovat osoittaneet, että 30-vuotiaana saavutettu sosioekonominen asema on vakaa mittari loppuelämän asemalle.

Miehillä määrää perhetausta, naisilla koulutus

Lapsuudenperheen ominaisuudet selittävät miesten tuloja voimakkaammin kuin naisten. Pienituloisen perheen tytär kohtaa erilaiset työmarkkinat kuin poika. Väylät tulla suurituloiseksi ovat erilaiset.

– Naisvaltaisilla aloilla tulot ovat matalammat ja kapeammin jakautuneet kuin miesten tyypillisillä aloilla, Sirniö sanoo.

Naisten työmarkkinat eivät siis keskimäärin tarjoa yhtä avaria mahdollisuuksia kuin miesten.

– Voi myös pohtia, asetetaanko lapsuudenperheessä poikia kohtaan erilaiset odotukset kuin tyttöjä kohtaan, jolloin perheen vaikutus on voimakkaampi miehillä. Sukupuolieroja on kuitenkin tutkittu vähän, eikä niiden taustalla olevia mekanismeja vielä tunneta kovin hyvin, Sirniö sanoo.

Sen sijaan tilastot osoittavat, että oma koulutus selittää naisten tulotasoa voimakkaammin kuin miesten.

– Kouluttautuessa perhetaustan vaikutus heikkenee, muttei katoa kokonaan.

Tukiverkot suojelevat rikkaiden lapsia?

Työttömyyskokemusten, yksin asumisen ja yksinhuoltajuuden vaikutus tulotasoon on pienituloisten jälkeläisillä voimakkaampi kuin suurituloisten jälkeläisillä.

– Kaikki nämä tekijät alentavat tulotasoa, mutta suurituloisten perhetausta suojelee heitä pahimmalta tulojen laskulta. Tämä voi johtua esimerkiksi paremmista tukiverkostoista, Sirniö arvioi.

Tutkimuksessa pienituloisiksi laskettiin työikäisen väestön pienituloisin viidennes ja suurituloisiksi vastaavasti suurituloisin viidennes. Lapsuudenperheiden tuloja tarkasteltiin, kun tutkittavat olivat 14–17-vuotiaita.

Perhetaustan vaikutus tulotasoon on Suomessa keskimäärin samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa ja vähäisempää kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa tai Yhdysvalloissa.

Tutkimusartikkeli “Intergenerational Determinants of Income Level in Finland” julkaistiin Social Forces -lehdessä. Sen kirjoittivat Outi Sirniö ja Pekka Martikainen Helsingin yliopiston väestöntutkimuksen yksiköstä ja Timo M. Kauppinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta