Donald Trumpin populismi vetoaa Amerikan sydänmaiden kansaan mutta hyödyttää eniten rikkaimpia. Apulaisprofessori Lena Näre ja professori Mikko Saikku Helsingin yliopistosta arvioivat, millä presidentin päätöksillä ja linjauksilla on tähän mennessä ollut eniten vaikutusta.

Poukkoilevaa ja rajoituksiin keskittyvää. Sellaiseksi kuvailee Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin maahanmuuttopolitiikkaa Helsingin yliopiston sosiologian apulaisprofessori Lena Näre.

Trumpin maahanmuuttoajattelu kulminoituu tutkijan mukaan paperittomien ihmisten jahtaamiseen. Heidän asemaansa presidentti on pyrkinyt vaikeuttamaan muun muassa esittämällä pakkopalautusten ja vangitsemisten tehostamista. 

− Trumpin politiikassa ilman papereita olevat nähdään erillisenä ihmisryhmänä ja potentiaalisena uhkana, Näre sanoo.

Esimerkki tästä on Trumpin päätös perustaa Kotimaan turvallisuusviraston (Department of Homeland Security) alaisuuteen erillinen yksikkö, jonka tarkoituksena on tiedottaa maahanmuuttajien tekemien rikosten uhreille tekijän oleskeluluvasta ja rikosprosessista.

− Kyseiselle yksikölle ei ole perusteita, sillä rikosten uhrien oikeuksien edistämiseen on jo olemassa yksikkö oikeusministeriön alaisuudessa, Näre huomauttaa.

Tukijoukoille luodaan kuvaa syyllisistä

Näre pitää tällaista uusien syntipukkien luomiseen pohjaavaa politiikkaa hyvin vaarallisena. Valtion taholta toteutettuna se muistuttaa Natsi-Saksan juutalaisvastaista propagandaa.

− Ilman oleskelulupaa Yhdysvalloissa asuvat ihmiset tulevat monista taustoista ja ovat usein eläneet maassa vuosia. Kylmästi ajateltuna he tulevat vielä erittäin halvaksi heitä työhön palkkaaville, sillä heillä ei ole juuri valinnanvaraa tai mahdollisuutta vaalia oikeuksiaan.

Näre ei täysin ymmärrä Trumpin maahanmuuttopolitiikan tarkoitusperiä. Se voi liittyä haluun luoda kuvaa ihmisryhmästä, joka on syypää työpaikkojen menetyksiin USA:ssa ja jopa turvallisuusuhka koko maalle.

− Miksi silti tehdään lähtökohtaisesti rikollisia ihmisistä, joita ei ole tuomittu mistään? Tässä isketään suoraan heikossa asemassa oleviin.  

Rajavalvonnasta ei-toivottuja seurauksia

Näreen mukaan USA:n paperittomien tilanteen taustalla on osittain vuosikymmenien aikana kiristynyt rajavalvonta, jonka seurauksena Yhdysvalloissa työskentelevät siirtolaiset, erityisesti meksikolaiset, eivät voineet palata takaisin kotimaahan.

− Kun rajavalvontaa kiristettiin, työn perässä muuttaneiden siirtolaisten ei enää kannattanut palata vaan jäädä pysyvästi Yhdysvaltoihin.

Näin Yhdysvaltoihin on vuosien mittaan muodostunut ihmisjoukko, joka elää ja työskentelee maassa ilman oleskelulupaa. Erityisesti alaikäisinä perheensä mukana maahantulleista nuorista, niin kutsutuista unelmoijista, on tullut nykypolitiikan pelinappula. Päätös olla jatkamatta Obaman kaudella säädettyä lakia, joka mahdollistaa heille oleskeluluvan hakemisen, on esimerkki Trumpin äkkipikaisista päätöksistä, joita tehdään tutkimatta asiaa huolella.

− Valtaosa unelmoijista on asunut USA:ssa useita vuosia, ellei vuosikymmeniä, eivätkä he tunne muuta kotimaata. Tuntuu hullulta, että tämän yhden puuttuvan paperin takia heitä ollaan käännyttämässä maasta pois, Näre toteaa.

Taloudellisen eliitin etujen ajaja

Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell Douglas -professori Mikko Saikku näkee Trumpin hallinnossa vahvoja yhtymäkohtia Ronald Reaganin valtakauteen 1980-luvulla. Molemmissa tapauksissa presidentti edustaa hyvin erilaista poliittista ideologiaa kuin edeltäjänsä sekä keskushallinnon vastaisuutta.

Trump on norminpurkutalkoidensa myötä tehnyt totaalisen täyskäännöksen verrattuna esimerkiksi Obaman kausien ympäristöpolitiikkaan.

− Nyt puikoissa on sellainen porukka, joka ei juuri pane arvoa ympäristösuojelulle, Saikku toteaa.

Tavoitteena on minimoida rajoituksia, jotka Trumpin hallinnossa toimivat elinkeinoelämän edustajat näkevät vahingollisiksi.

Trumpin kannatus henkilöityy keskilännen ruostevyöhykkeelle ja taantuville teollisuuspaikkakunnille. Hän vetoaa valkoiseen työväenluokkaan ja alempaan keskiluokkaan. Monille Yhdysvaltain konservatiiveille Trump oli kuitenkin alun perin vitsi: puhdas populisti ilman perinteistä poliittista linjaa.

Vaikka useat republikaanit kokivat alkuun Trumpin arvomaailman ja esiintymisen epämiellyttäväksi ja vieraaksi, moni on kuitenkin nyt tyytyväinen hänen edustamaansa politiikkaan.

− Oikeastihan Trump ajaa varakkaimman rahaeliitin etuja. Vastaavaa yritysjohtajien edustusta ei ole ollut hallinnon tärkeissä tehtävissä sitten Eisenhowerin, Saikku sanoo.

Taloussuhdanne auttaa Trumpia

Erittäin merkittävänä Trumpin suosiota kasvattaneena päätöksenä Saikku pitää Neil Gorsuchin nimitystä Korkeimman oikeuden jäseneksi.

− Demokraatit toivoivat saavansa 2016 kuolleen Korkeimman oikeuden jäsenen Antonin Scalian paikan täytettyä, mutta republikaanienemmistöinen senaatti ei käsitellyt Obaman nimitysesitystä lainkaan tämän kauden aikana. Päätös jäi Trumpille, ja nyt Korkeimman oikeuden jäsenistössä säilyi konservatiivienemmistö äänin 5-4. Nimitykset vaikuttavat pitkän aikaan, sillä ne ovat elinikäisiä.

Saikun mielestä on ironista, että Trumpin voimakas populistinen valtionhallinnon vastaisuus ja rajoitusten purkaminen palvelevat juuri sellaisen taloudellisen eliitin etuja, jota häntä kannattava ”unohdettu” kansanosa palavasti inhoaa.

Yhdysvalloissa tilanne ei kuitenkaan näyttäydy niin ristiriitaisena kuin Euroopassa.

− Maassa vallitsee yhä vahva käsitys siitä, että jokaisen tulee pärjätä omillaan. Esimerkiksi julkisiin palveluihin turvautuminen merkitsee monelle epäonnistumista, Yhdysvaltain tutkimuksen professori kärjistää.

Viime kädessä talouden ja osakemarkkinoiden nousukausi pitää Trumpin kuivilla. Muuten hänellä menisi Saikun mukaan huonosti.

− Täytyy muistaa, että taloussuhdanteet ratkaisevat viime kädessä perusäänestäjien tyytyväisyyden.