Teologia.fi: Taloudesta pitää puhua ihmisen kokoisella otteella

Suomalaista yliopistoteologiaa esittelevän Teologia.fi-verkkojulkaisun uudessa numerossa käsitellään taloutta, työelämää ja ihmisen asemaa siinä.

Juuri nyt hoiva-alan yritysjättien, kuten Esperi Caren ja Attendon toimipisteissä julki tulleet vanhusten ja vammaisten kaltoinkohtelut ovat saaneet kansalaiset kiivastumaan. Eduskunta keskusteli viime viikolla opposition välikysymyksessä vanhustenhoidosta ja hoitajamitoituksesta.

Julkisessa keskustelussa kilpailevat ihmisarvoa, yritysten voitontavoittelua ja valtiontaloutta koskevat näkemykset.

– Talouspuheeseen tarvitaan monipuolisempia ja perusteltuja näkökulmia, linjaa Teologia.fi:n teemanumeron koonnut yritysvastuun tutkija Anna Martta Seppänen.

Näitä näkökulmia tarjoavat Talous ja ihmisen osa -teemanumeron yksitoista artikkelia sekä työelämää käsittelevä podcast-keskustelu.

– Kirjoituksissa ihminen nähdään elämäänsä merkitystä etsivänä, toisille hyvää tahtovana, oikeaa ja väärää puntaroivana, hengellisenäkin toimijana. Talouden rakenteita tarkastellaan siitä näkökulmasta, miten ne heijastelevat ajatuksia yhteisöjen hyvästä elämästä, Seppänen summaa.

– Jos työstä puhutaan vain suhteessa talouteen, hämärtyvät työn muut merkitykset. Työ voi olla tylsää ja viedä kaiken ajan, mutta se myös liittää ihmiset toisiinsa, voi olla energisoivaa ja saada ihmisen puhkeamaan kukkaan, kuvaa sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa podcastissa.

Työn murros ja tekoäly muovaavat ihmisyyden ihanteita

Työn luonteen muuttuessa muuttuvat käsitykset siitä, minkälainen on hyvä työntekijä tai yhteiskunnan jäsen. Merkityksellisyyden kokemuksesta ja suurempaa tarkoitusta varten työskentelemisestä ihminen voi saada virtaa työskentelyyn.

Kyky innostua omasta työstä ja yhdessä toimimisesta on ihmiselle ominaista. Tekoäly kun ei innostu, Jenni Spännäri toteaa kirjoituksessaan. Tekoälyllä mallinnetaan ihmistä ja siksi se koskee ihmisyyden ytimeen.

– Jos ihmisyyden ideaali on utilitaristinen insinööri, tällä on varmasti vaikutus siihen, millaista älykkyyden muotoa pidetään tavoittelemisen arvoisena, kirjoittaa Aku Visala.

Taloudelliset päämäärät ja muut arvot saatava keskustelemaan

Halusimmepa tai emme, arvot vaikuttavat talouden rakenteisiin monin tavoin. Yksi keskeinen kulttuuristen arvojen muovaaja on uskonto. Tämä näkyy myös sote-uudistuksen kohtaamassa vastustuksessa.

– Sote-uudistuksen tavoitteet voivat olla monilta osin välttämättömiä ja kannatettavia, mutta jos ne perustuvat arvoille ja argumenteille, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä automaattisesti pidämme hyvänä ja oikeana, ovat ne väistämättä vastatuulessa, kirjoittavat kaupunkiteologian yliopistonlehtori Henrietta Grönlund ja arvotutkija Anneli Portman.

Talous tulee palauttaa välineen asemaan, linjaa kauppatieteiden tohtori Maria Joutsenvirta:

– Kun talous nähdään vain välineenä korkeampien päämäärien saavuttamiseksi, tarvitaan ennakkoluulotonta ja uusia toimintahorisontteja avaavaa keskustelua siitä, miten ihmisten tarpeita voitaisiin tyydyttää nykyistä kokonaisvaltaisemmin.

Talous ja ihmisen osa -teemanumeron kirjoitukset: