Tasa-arvoinen avioliittolaki voimaan tänään

Kirkolle laki voi osoittautua hankalaksi, arvelee siviilioikeuden professori.

Tänään maaliskuun ensimmäisenä voimaan astuva sukupuolineutraali avioliittolaki on vallankumouksellinen ainakin toteutumistapansa vuoksi. Kyseessä on ensimmäinen laki, joka ei ole lähtöisin eduskunnasta vaan kansalaisaloitteesta.

Tasa-arvoista avioliittolakia ajanut kansalaisaloite on myös toistaiseksi suosituin kansalaisaloite yli 160 000 allekirjoituksellaan.

Eikä toiseksi suosituintakaan tarvitse etsiä kaukaa. Se oli yli 100 000 allekirjoitusta kerännyt Aito avioliitto -aloite, jonka tarkoitus oli kumota tasa-arvoinen avioliittoalaki jo ennen sen tuloa voimaan.

Tasa-arvoinen avioliittolaki on Suomen ensimmäinen kansalaisaloitteen pohjalta säädetty laki.

Aloitteiden suosio ei yllätä tasa-arvoista avioliittoaloitetta väitöstutkimuksessaan seurannutta tohtorikoulutettava Nina Järviötä.

– Kansalaisaloitelain voimaan astumisen jälkeen kaikkein eniten kiinnostusta ovat tuntuneet herättävän sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät aloitteet. Ensimmäisen viidentoista vaadittavat 50 000 allekirjoitusta keränneen aloitteen joukossa niitä on peräti kuusi.

Siinä missä tasa-arvoisesta avioliittolaista käyty äänestys oli tiukka, hävisi täysistuntoon pikavauhtia tuotu Aito avioliitto -aloite eduskunnassa selvästi. Järviön mukaan tämä kertoo asenteiden muutoksesta.

− Tieto ja ymmärrys ovat lisääntyneet vuodesta 2014. Tämä näkyi myös äänestyksessä.

Adoptio ja oikeus puolison sukunimeen

Mikä sitten muuttuu uuden avioliittolain myötä? Siviilioikeuden professori Urpo Kangas pitää uudistusta ennen muuta periaatteellisena: nyt avioliitto on avoinna kaikille ihmisille heidän sukupuolisesta suuntautumisestaan riippumatta.

Kaikki aviopuolisoiden oikeudet, kuten oikeus adoptioon ja puolison sukunimeen koskevat jatkossa myös samaa sukupuolta olevia aviopareja.

Iso osa lainsäädännöstä ei muutu. Jo ennen uutta avioliittolakia samaa sukupuolta olevat parit saattoivat rekisteröidä parisuhteensa. Rekisteröidyssä parisuhteessa aviovarallisuutta ja perintöoikeutta koskevat säännökset olivat identtisiä avioliittojen kanssa.

Uusia rekisteröityjä parisuhteita ei tulevaisuudessa enää voi solmia. Vanhat jäävät kuitenkin voimaan, elleivät osapuolet halua päivittää niitä avioliitoiksi ilmoittamalla asiasta maistraatille.

Miten käy kirkon?

Yksi sukupuolineutraalin avioliittolain kiinnostavimpia kysymyksiä on kirkon asema. Voivatko vihkimisoikeuden omaavat kirkot jatkossa kieltäytyä samaa sukupuolta olevien pariskuntien vihkimisestä omiin periaatteisiinsa vedoten.

Kangas pitää ajatusta vähintään pulmallisena.

− Avioliitto on meillä ennen muuta maallinen instituutio. Ollaankin hyvin lähellä syrjintää silloin kun kirkon viranhaltija kieltäytyy vihkimästä samaa sukupuolta olevia henkilöitä avioliittoon.

Lakiin ei sisälly säännöstä, jonka mukaan papilla on oikeus kieltäytyä vihkimistä avioliittoon samaa sukupuolta olevia henkilöitä omantunnon syistä tai uskonnollisen vakaumuksensa johdosta.

"Luulen, että joku pappi vihkii samaa sukupuolta olevan parin jo tänään."

Kangas uskoo, että vihkimisoikeuden suhdetta vihkimisvelvollisuuteen tullaan testaamaan pian.

− Luulen, että joku pappi vihkii samaa sukupuolta olevan parin jo tänään. Tuomiokapituli voi antaa hänelle huomautuksen tai erottaa määräajaksi tai kokonaan sen vuoksi, että tuomiokapitulin tulkinnan mukaan pappi on tehnyt virkavirheen.

Viranhaltija voi valittaa tuomiokapitulin ratkaisusta hallinto-oikeuteen ja sen päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

− Pidän todennäköisenä sitä, että tuomioistuimen tulkinnan mukaan pappi ei ole voinut syyllistyä virkavirheeseen sen vuoksi, että hän on noudattanut Suomen eduskunnan hyväksymää lakia, jonka tasavallan presidentti on vahvistanut. Pappi käyttää vihkiessään julkista valtaa ja julkisen vallan käytön oikeudellinen arviointi ei kuulu tuomiokapitulille.

Kankaan mukaan parasta olisi, jos kirkko päivittäisi vihkimistä koskevan ohjeistuksensa vastaamaan lainsäädäntöä.

− Näin on tehty kaikissa muissakin Pohjoismaissa.

Nina Järviö: Kysymykset seksuaalisuudesta nousivat kansalaisaloitteiden keskiöön

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta