Sydän Helsingissä, huippuvirka Brysselissä

Salla Saastamoinen on eurooppalainen virkamies, jonka sydän sykkii monin tavoin Helsingin yliopistolle.

Kun Salla Saastamoinen 1990-luvun taitteessa opiskeli Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä, Suomi oli juuri aloittanut EU-jäsenneuvottelut.

— EU kiinnosti minua kovasti. Uskoin silloin, ja uskon yhä, eurooppalaiseen ideologiaan: asioiden tekeminen yhdessä edistää paitsi kauppaa ja vaurautta myös rauhaa ja hyvien suhteiden säilymistä jäsenmaiden välillä, Salla Saastamoinen sanoo.

Saastamoinen kiinnostui Eurooppa-oikeudesta ja lähti lukemaan sitä Saksaan asti. Helsinkiin hän palasi vielä tekemään lisensiaatintyönsä, mutta Suomen vuoden 1995 EU-jäsenyyden myötä Eurooppa vei nuoren oikeustieteilijän.

Saastamoisella on nyt takanaan 20 vuotta elämää Euroopan komission leivissä Brysselissä. Tänä päivänä hän johtaa siviili- ja kauppaoikeuden osastoa Euroopan komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastolla.

— Edistämme oikeudellista yhteistyötä riitojen ratkaisuissa silloin, kun osapuolet — firmat tai yksityishenkilöt — ovat eri jäsenmaista, Saastamoinen luonnehtii.

— EU-säädökset määräävät siis, mikä tuomioistuin on toimivaltainen, minkä maan lainsäädäntö soveltuu asiaan ja kuinka päätös pannaan jäsenmaassa täytäntöön.

Saastamoisen osasto myös vastaa EU:n kuluttajasopimuksia sekä yhtiöoikeutta koskevasta politiikasta eli muun muassa siitä, miten yhtiö voi toimia toisessa jäsenmaassa tai muuttaa jäsenmaasta toiseen.

Lahjoituksia tieteen hyväksi

Saastamoinen oli opiskeluaikoinaan aktiivinen ylioppilaskunnassa ja keskisuomalaisessa osakunnassa.

— Helsingin yliopisto on minulle henkilökohtaisesti monin tavoin merkityksellinen paikka. Yleisesti ottaen taas yliopistolla on kaksi tärkeää tehtävää, ja ensimmäinen niistä on uuden tieteellisen tiedon tuottaminen.

— Ihminen on taitava kehittämään myös hyviä asioita maailmaan, ja tieteellinen menetelmä on tähän tavoitteeseen paras työkalu. Meillä on valtava kyky ajatella laajasti, eteenpäin ja itsemme ulkopuolelle! Tätä tiede minulle edustaa.

Toinen suomalaisen yliopistojärjestelmän tärkeä anti on tarjota tasa-arvoinen mahdollisuus korkeatasoiseen koulutukseen.

— Koulutuksen avulla voi päästä elämässään eteenpäin taloudellisista lähtökohdista riippumatta. Tämä on minusta hyvinvointiyhteiskunnan parhaita puolia.

Näitä tavoitteita tukeakseen Saastamoinen on tehnyt lahjoituksia yliopistolle muun muassa kurssikirjojen hankintaan ja ystäviensä merkkipäivärahastoihin.

— Täyttäessäni pyöreitä vuosia mietin, mikä olisi hyvä lahja itselleni. Uuden tiedon lisääminen kuulosti juuri siltä, joten lahjoitin oikeustieteellisen rahaston kautta Eurooppa-oikeuden tutkimukseen ja opetukseen. Tätäkään aluetta ei nykyään tarvitse lähteä Helsingistä muualle lukemaan, Saastamoinen iloitsee.

Myös Brysselissä Saastamoinen pitää yliopiston henkeä yllä. 

— Olemme perustaneet tänne oman alumniklubimme. Sen avulla pysymme kosketuksissa yliopistoon ja yliopisto taas saa meiltä tietoa siitä, mitä EU:ssa milloinkin tapahtuu tieteen ja tutkimuksen kannalta.

— Olen yhä myös mukana Keski-Suomen Osakunnan senioreissa, luen mainiota Yliopisto-lehteä ja toinen pojistani lähti juuri Brysselistä ulkomaille — Helsingin yliopistoon — lääkäriksi lukemaan. Hyvää paikkaa oli helppo suositella!

Lue lisää merkkipäiväkeräyksen perustamisesta