Suomi24 – tutkijoiden kultakaivos

Yhteistyö Aller Median kanssa antoi tutkijoille pääsyn Suomen suurimmalle keskustelufoorumille.

Miksi maitoon lisätään D-vitamiinia? Onko Aragorn komeampi kuin Legolas Tarussa sormusten herrasta? Suomi24-keskustelufoorumilla jutellaan kaikesta maan ja taivaan välillä. Siellä julkaistaan päivittäin tuhansia uusia kirjoituksia. Tämän valtavan tietomäärän perusteella tutkijat kehittävät uusia työkaluja, joiden avulla voidaan pysyä ajan hermolla ja seurata uusia trendejä suomalaisissa verkkokeskusteluissa.

– Suomi24 on meille tutkijoille kultakaivos

– Suomi24 on meille tutkijoille kultakaivos, sanoo professori Mika Pantzar Kuluttajatutkimuskeskuksesta, missä idea keskustelufoorumin tutkimukseen syntyi.

Yhteistyö Aller Median kanssa, joka omistaa Suomi24-foorumin, antoi valtavan materiaaliin tutkijoiden käyttöön: 70 miljoonaa julkaisua 15 vuoden ajalta.

– Tämä on ainutlaatuista. Aikaisemmin tutkijat ovat voineet vain unelmoida vastaavasta lähdeaineistosta. Yksityiset tahot, kuten Google tai Facebook, antavat harvoin tietokantansa tutkijoiden käyttöön. Aller Media on tehnyt meidän kohdallamme poikkeuksen.

Uudissanat ja suomalaisten terveys

Suomi24-aineiston laajuus ja monipuolisuus antavat tutkijoille monenlaisia mielenkiintoisia tutkimusaiheita. Kielitieteilijät ja kieliteknologit voivat esimerkiksi käyttää aineistoa suomalaisten kielenkäytön muutoksien ja uudissanojen tutkimiseen. Terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneet tutkijat voivat tarkastella, miten suomalaiset keskustelevat terveydestä, arkielämästä tai esimerkiksi velkaantumisesta.

Tutkijat ovat havainneet, että aineiston avulla voidaan tutkia myös konfliktien käsittelyä.

Tutkijat pohtivatkin, voiko Suomi24-aineisto valaista, minkälaiset kommentit lietsovat vihaa tai lisäävät empatiaa keskusteluissa.

– Yhteiskunnallisten jännitteiden tunnistaminen aikaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta ongelmia voidaan käsitellä, ennen kuin ne kasvavat avoimiksi ristiriidoiksi, sanoo Pantzar. Tutkijat pohtivatkin, voiko Suomi24-aineisto valaista, minkälaiset kommentit lietsovat vihaa tai lisäävät empatiaa keskusteluissa.

Tutkijaverkosto Citizen Mindscapes työstää Suomi24-aineistoa. Verkostoon kuuluu nykyään 200 jäsentä sekä akateemisilta että yksityisiltä tahoilta. Verkosto on kartoittanut yhteistyössä Aller Median kanssa, minkälaisia mahdollisuuksia Suomi24-aineisto tarjoaa tutkijoille. Yhteistyön tuloksena on myös tuotettu käyttöliittymä, joka helpottaa hakua aineistosta ja materiaalin käsittelyä. Suomi24-materiaalista on kerätty korpus, joka on käytettävissä Kielipankissa. Uudet keskustelut päivitetään korpukseen noin kuuden kuukauden välein.

– Tavoitteenamme on kehittää uusia menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla Suomi24-aineiston käytettävyys paranee ja sitä voidaan tutkia eri tieteenaloilla. Nyt jännitämme, mitä käyttöä tutkijat keksivät materiaalille.

Esitä oikeat kysymykset

Yhteistyö Aller Median kanssa alkoi viisi vuotta sitten, kun Mika Pantzar otti yhteyttä Allerin toimitusjohtajaan Pauli Aalto-Setälään ja kysyi, voisivatko tutkijat saada pääsyn Suomi24-foorumiin.

– Sain myönteisen vastauksen. Aller Mediassa oltiin kiinnostuneita siitä, mitä akateemisella maailmalla on tarjota heidän toiminnalleen.

Ja mitä se voisi olla Pantzarin mukaan?

– Me tutkijat voimme tarjota yrityksille ennen kaikkea uusia näkökulmia niiden ongelmiin. Monet yhteistyöhankkeet kariutuvat, koska keskitytään vääriin kysymyksiin, esimerkiksi ”Miten yrityksemme kasvua voi edistää”. Tämän tyyppiset kysymykset eivät kuulu tutkijan tontille. Tutkijan rooli on esittää kysymyksiä, joihin yritys ei ole itse ymmärtänyt hakea vastauksia. Näin yhteistyö on hedelmällistä, eivätkä kummankaan resurssit mene hukkaan, sanoo Pantzar.

Suomi24-aineistoa työstettäessä syntyi myös uusia ideoita.

– Keskustelufoorumien valvonta ja nettikommentit ovat suuri haaste mediataloille, koska manuaalinen valvonta tulee kalliiksi.  Aller Media ottaa nyt käyttöön Utopia Consulting -yrityksen automatisoidun valvojan, jonka on kehittänyt eräs verkoston jäsenistä. Tämä on hieno esimerkki siitä, miten yhteistyö yritysten ja yliopiston välillä johtaa tiedon jakamiseen ja innovaatioihin.