Sotalasten kotiinpaluu Ruotsista oli vaikeaa

Sotalapsia on tutkittu Suomessa paljon kuluneen vuosikymmenen ajan, mikä on ollut tervetullutta sodan jälkeisten vuosikymmenten vaikenemisen jälkeen. Kyseessä on yksi historian suurimmista lastensiirroista.

– Evakuoinnin pitkäaikaisvaikutusten kartoittaminen ja analysointi edustaa haastavaa tutkimusaluetta, jota voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta, toteaa aiheesta 30.9. väittelevä Cecilia Heilala.

Väitöskirja syntyi Helsingin yliopiston hankkeessa, jossa satunnaisesti poimittua otosta sotalapsia on verrattu verrokkihenkilöihin, joita ei evakuoitu sodan aikana. Huomioon on otettu taustatekijät, kuten siirtoväkeen kuuluminen tai isän kaatuminen rintamalla.

Sotalapset viihtyivät Ruotsissa

Tämän laajan kyselyaineiston perusteella saadut tulokset osoittavat, että suomalaiset lapset viihtyivät keskimäärin hyvin Ruotsissa ja että ruotsalaiset sijaiskodit koettiin yleisesti lämminhenkisiksi ja turvallisiksi.

– Sotalapset eivät kertoneet olleensa erityisen masentuneita elämänsä aikana verrattuna Suomeen jääneisiin lapsiin, mutta sotalasten sosioekonominen asema ja koulutustaso aikuisiässä olivat heikompia verrattuna Suomeen jääviin lapsiin, Heilala toteaa.

Vaikka vakavaa masennusta ei havaittu enemmän sotalapsissa kuin Suomeen jääneissä lapsissa, sotalapseus on jättänyt jälkensä moneen sotalapseen epämääräisenä epäilynä, ”olenko minä ollut huono lapsi kun minut lähetettiin”,  juurettomuutena ja luottamuksen puutteena. Näitä elämänlaatua heikentäviä kokemuksia tutkija nimittää sotalapsisyndroomaksi.

Kielipuolena kotiin

Kotiinpaluu koettiin vaikeaksi, koulunkäynti Suomessa oli vaikeaa ja se jopa keskeytettiin heti kun oli mahdollista. Syy tähän olivat kieliongelmat: sotalapset olivat unohtaneet suomen kielen ollessaan Ruotsissa, mutta joutuivat kuitenkin Suomessa suomenkieliseen kouluun.

Heilala painottaa, että äidinkielen tukeminen ja opetus olisi ollut sotalapsille tärkeää ja tätä hän haluaa korostaa tänä päivänä Suomeen tulleiden ja tulevien pakolaisten ja pakolaislasten kohdalla.  Äidinkieli ja oma kulttuuritausta ovat pakolaisen ainoa pääoma ja näitä tulee vaalia ja vahvistaa integraatiopyrkimysten rinnalla.

Kasvatustieteen maisteri Cecilia Heilala väittelee 30.9. klo 10 käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Lapsi myrskyn silmässä - ilmiönä sotalapsisyndrooma? Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Siltavuorenpenger 3A, sali 107.  Väitöskirja on luettavissa e-thesis-palvelussa

Väittelijän yhteystiedot: 

Cecilia Heilala, puh. 050 345 7870, s-posti cecilia.heilala@helsinki.fi