Satovakuutuksille on Suomessa kysyntää

Väitöstutkimuksen mukaan lähes puolet haastatelluista viljelijöistä olisi kiinnostunut satovakuutuksista. Satovakuutuksen valitsisivat todennäköisimmin suuret tilat ja nuoret sekä koulutetut viljelijät.

Satovahinkojen korvaamisen painopiste on Euroopan unionissa siirtymässä katastrofiavusta satovakuutuksiin ja valtion tukemiin satovakuutuksiin.

Ennen vuotta 2016 satovahingot korvattiin kansallisesta budjetista. Ohjelma lakkautettiin vuoden 2015 lopussa, minkä jälkeen vakuutusyhtiöt ovat tarjonneet viljelijöille satovakuutuksia.

Vuodesta 2015 alkaen jäsenvaltioilla on ollut mahdollisuus ottaa käyttöön EU:n ja jäsenmaiden yhteisesti rahoittama vakuutusmaksutuki osana EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Yksityisten vakuusyhtiöiden tarjoamat satovakuutukset eivät tällä hetkellä saa valtion tukea.

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Petri Liesivaara on viljelijäkyselyllä tutkinut satovakuutusten kysyntää ja viljelijöiden halukkuutta maksaa satovakuutuksia.

Tutkimustulokset osoittivat, että satovakuutuksille on kysyntää Suomessa. Neljä viidestä viljelijästä valitsi ainakin yhden vakuutustuotteen.

– Hinta oli odotetusti kysyntään eniten vaikuttava tekijä. Suomalaisten viljelijöiden maksuhalukkuuden mediaani 30 prosentin omavastuun ja sadan euron korvauksen antavasta satovakuutuksesta oli 3,8 euroa hehtaarilta, Petri Liesivaara toteaa.

Tulokset viittaavat siihen, että Suomessa kehittymässä oleviin satovakuutusten markkinoihin vaikuttaa tieto satovakuutusten hintatasosta. Maatalouden riskienhallintaan liittyvät tuotteet, kuten satovakuutukset, ovat Suomessa uusia, eikä vakiintunutta käsitystä tuotteiden hintatasosta ole muodostunut.
 

Tuen myöntämisehdot määriteltävä huolella

Myös valtion tarjoaman katastrofiavun havaittiin pienentävän viljelijöiden halukkuutta maksaa satovakuutuksia.

– Jos valtio haluaa jatkossa myöntää katastrofiapua ja korvata suuria satomenetyksiä, tuen myöntämisehdot tulisi määritellä tarkasti. Muuten vahingoitetaan satovakuutusten markkinoita, ja tuotteiden kysyntä jää liian pieneksi.

Suuret tilat ja nuoret sekä koulutetut viljelijät valitsivat todennäköisimmin satovakuutuksen. Kysyntä oli myös suurempaa Etelä- ja Länsi-Suomessa.

– Tutkimuksessa löytyi myös todisteita haitallisen valikoitumisen ongelmasta.  Viljelijät, jotka olivat saaneet korvauksia valtion satovahinkokorvausjärjestelmästä, valitsivat myös todennäköisimmin satovakuutuksen, Petri Liesivaara sanoo.

Tutkimuksen mukaan EU:n asettamat rajoitukset satovahinkotuotteiden tuelle rajoittavat uudenlaisten vakuutustuotteiden kehittämistä. Tällaisia ovat esimerkiksi indeksivakuutukset, joissa vakuutuskorvaukset perustuvat tilalla toteutuneen sadon sijaan kolmannen osapuolen tuottamaan indeksiin, kuten aluesatoihin.

– Tutkimuksen mukaan ainoastaan puolet suomalaisista viljelijöistä hyötyisi aluesatoihin perustuvasta indeksivakuutuksesta, jos tuotteen ominaisuudet noudattavat EU:n asettamia rajoituksia.

Kyselyyn osallistui noin 1 100 viljelijää.

__________________________________________

MMM Petri Liesivaara väittelee 31.3. kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Catastrophic yield risks and the demand for crop insurance in Finland". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätieteiden talo, (Latokartanonkaari 7, Helsinki), luentosali B2.

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta