Säätiöiden yhteistyöllä vaikuttavuutta

Kolmen säätiön yli miljoonan euron yhteislahjoitus Helsingin yliopistolle mahdollistaa panostuksen Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimukseen.

Mannerheim-säätiö, Maanpuolustuksen kannatussäätiö ja Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiö ovat yhdessä lahjoittaneet Helsingin yliopistolle 1,1 miljoonaa euroa.

Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson jakoi 10.5.2017 lahjoittajadiplomit Maanpuolustuksen kannatussäätiön asiamies Kristiina Olssonille, Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiön edustajalle, toimitusjohtaja Petri Kovalaiselle ja Mannerheim-säätiön toimitusjohtaja Klaus Ilmoselle.

Kolmen säätiön lahjoitukset ovat yksi syy siihen, että Helsingin yliopistolla on ollut mahdollisuus panostaa edelleen Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimukseen ja koulutukseen. Helsingin yliopisto on päättänyt käyttää varat professuurin perustamiseen.

− Mannerheim-säätiö on tehnyt lahjoituksen yliopistolle osana marsalkka Mannerheimin juhlavuotta, Mannerheim-säätiön toimitusjohtaja Klaus Ilmonen kertoo. Ilmonen on ilahtunut, että lahjoitukset ovat mahdollistaneet juuri Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen tukemisen.

− On olennaista, että yhteistyöllä eri säätiöiden välillä voidaan toteuttaa suurempia hankkeita, ja näin jopa paremmin toteuttaa säätiöiden tarkoitusta, Ilmonen lisää.

Tähtäimessä pitkäkestoiset vaikutukset

Pysyvällä Venäjän turvallisuuspolitiikan professuurilla halutaan varmistaa alan tutkimuksen jatkuvuus, uuden tutkijasukupolven kehitys sekä opetuksen vahvistuminen.

− Helsingin yliopistossa on jo ennestään vahvaa Venäjä-osaamista, ja sen tukeminen uudella professorintehtävällä vahvistaa huippuosaamistamme. On selvää, että Venäjän ulkopoliittisen roolin muuttuessa ja kansainvälisen ilmapiirin kiristyessä kiinnostus Venäjän turvallisuuspolitiikkaan kasvaa ja siihen kohdistuvan tutkimuksen merkitys korostuu, kansleri Thomas Wilhelmsson toteaa.

− Panostamalla Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimukseen Helsingin yliopisto haluaa huolehtia hyvässä yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa yhteiskuntamme tärkeistä tiedontarpeista, Wilhelmsson jatkaa.

Aleksanteri-instituuttiin sijoitettava professuuri vahvistaa molempien ylipistojen Venäjän turvallisuus-, ulko- ja puolustuspolitiikan opetusta ja tutkimusta.

Maailmanpoliittinen tilanne osoittaa, että Venäjän ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syvällinen tuntemus on avainasemassa koko Euroopan turvallisuuskehityksen kannalta. Tehokkaimmin turvallisuutta koskevaa asiantuntemusta Suomessa voidaan vahvistaa perustamalla alalle vakituinen professuuri, Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kivinen arvioi.

 

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta